Urpo pysähtyi poseeraamaan lupiinien viereen.
Luolavuorella kasvaa koiranputkiakin (tms.).
Oli niin kuuma, että Urpo alkoi läähättää, kun huippu lähestyi.
Huipullakin läähätytti, eikä missään ollut varjoa. Mutta maisemat olivat hienot.
Merelle ei ole pitkä matka, mutta se ei näy Luolavuoren huipulle asti.
Tuli niin kuuma, että Urpo meni ruusupuskan alle makoilemaan alastulomatkalla.
Luolavuoren kentällä Urpo havaitsi kyyhkysen ja alkoi seisoa sitä.
Hän tarkkaili muitakin lintuja, västäräkkejä ja rastaita, hyvin ryhdikkäänä.
Kotiin päästyämme Urpo kuukahti keittiön lattialle.
Nyt lähdemme moikkaamaan Villaa ja Rekkua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti