"Kiva" yllätys

Urpo oli viime yön yksin kotona emännän ollessa töissä. Hän piereskeli illalla melkolailla, mutta iltalenkillä ei tullut kakkaa. Se olikin tullut yön aikana lattialle oikein kaksin kappalein! Niin siinä käy, kun keskittyy ulkona jallittamaan narttukoiria eikä muista tehdä tarpeitaan. Tällä kertaa kyseessä ei onneksi ollut ripuli.



Yhdenkään koiran ei tietenkään pitäisi joutua olemaan yksin yli yhdeksää tuntia niin kuin Urpo viime yönä, mutta tähän asti yövuorot ovat sujuneet ongelmitta. Urpo saattaa joskus muutenkin joutua pidättämään yli yhdeksän tuntia, jos isäntäväki on uneliaalla tuulella. Täytyy vain toivoa, ettei hän ole huudellut hätäänsä keskellä yötä, sillä naapureiden kanssa olisi kiva pysyä hyvissä väleissä.



Nyt Urpo on taas tunkenut syliin sohvalle. Yksinolo taitaa olla rankkaa, eikä siihen ole luvassa helpotusta ihan pian. Isäntä lähteekin nimittäin työreissulle heti palattuaan ulkomaanmatkoilta!

Mammanpoika

Urpo taitaa ikävöidä isäntää, sillä hän on alkanut saada hellyyskohtauksia, jolloin hän kiipeää sohvalle ja tunkee melkein kokonaan emännän syliin. Siinä hän makoilee, kunnes tulee kuuma. Seisojat taitavat kyllä muutenkin olla aika luoksepäästäviä ja ihmisrakkaita.

Juhannusheila

Emännän heila on teillä tietymättömillä (viimeksi nähty Itävallan ja Unkarin rajalla), mutta onneksi Urpolla oli tänä vuonna ihana juhannusheila Dumle! Vietimme eilen melkein koko päivän Dumlen mökillä kauniista säästä nauttien.



Urpolla oli mukana dami, jota Dumle nouti merestä suurella innolla. Urpo ei vaivautunut noutamaan silloin, kun Dumle ehti ensin. Hän on niin kohtelias herrasmies.





Koirien keskinäinen meno oli muutenkin rauhallista - he ovat siis selvästi aikuistuneet. Urpo osasi jopa rauhoittua välillä, mutta Dumle kyllä paineli pitkin pihaa koko päivän ja seisoi mm. västäräkkejä ja kärpäsiä. Illalla hänen silmätkin olivat jo aivan väsähtäneet.



Urpo viihtyi pöydän alla, mistä hän aina välillä kurkkasi, mitä pihalla tapahtuu. Pöytäliina jäi hassusti päähän ja Urpo näytti mummolta! Hän taisi hieman jännittää Dumlen "veljeä" Rolloa, joka on aika dominoiva. Välillä pojat melkein jo leikkivät keskenään, mutta lopulta Urpo aina meni matalaksi ja luikki pakoon.



Meressä ui vesilintuja, joita seisojat tietysti kyttäsivät hyvin tarkkaavaisina. Linnut saivat kuitenkin olla rauhassa koirilta. Urpo kiinnostui myös moottoriveneestä, joka lähti lähisatamasta ja ajoi mökkirannan ohi.

Kesäilta

Urpolla oli eilen illalla meno päällä. Hän juoksi pusikoissa aivan vauhkona, häntä vain pyöri ympyrää ja nokka viisti maata. Siellä oli ilmeisesti joku hyvin mielenkiintoinen haju.


Välillä hän pomppasi ilmaan.


Pillin äänen kuultuaan hän tuli luokse korvat hulmuten ja kieli roikkuen.

Vatsa kunnossa

...ainakin toistaiseksi! Urpo ei ole ripuloinut pariin päivään, joten hänen vatsa lienee kunnossa. Hän ei ole saanut muuta ruokaa kuin riisiä, jauhelihaa ja naudanvatsaa. Välillä annoksessa on ollut myös kananmunaa ja raejuustoa. Olemme kyselleet viisaammilta vinkkejä, mutta vielä ei ole mitään konkreettista ravintosuunnitelmaa.

Hyvä uutinen on se, että nykyään Urpo oikein kerjää ruokaa eikä lähde keittiöstä mihinkään ennen kuin hän on saanut sapuskansa. Hänhän on ollut pitkin kevättä huono syömään ja on suorastaan lähtenyt karkuun keittiöstä, kun ruokakuppi on kolissut. Nyt hän on vähän hoikassa kunnossa, mutta eiköhän massaa ala kertyä kunhan löydämme hyvän ruokavalion.

Ripuli jatkuu

Yleensä Urpolla on mennyt ripuli ohi vuorokaudessa, mutta tällä kertaa se jatkuikin salakavalasti. Viime yö meni ulkona juostessa ja yksi mattokin sai lähteä roskikseen Urpon ripuloitua sen päälle jo toista kertaa.


Linssiluteinen kuvaaja poltti ohuisiin tuulihousuihin verhotun hanurinsa nokkosiin tätä kuvaa ottaessaan.

Urpo on tälläkin kertaa ollut ihan pirteä ja oma itsensä koko ajan. Siksi onkin aina niin vaikea arvioida, onko hän parantunut ja voiko hän jo syödä. Hän on viime päivinä syönyt vain riisiä, jauhelihaa ja raejuustoa, mutta eilen illalla hän sai pienen määrän nappuloitakin. Vatsa ei tainnutkaan olla vielä valmis niille, koska ripuli alkoi uudestaan noin kuuden tunnin päästä nappula-aterian jälkeen. Aloitetaan siis siedättäminen taas alusta, kunnes ripuli uusiutuu muutaman viikon päästä... Tai ehkäpä keksimme jotain muuta.

Iltauinti ja vatsatauti vol. 2387

Eilen illalla Urpo oli ihmeen levoton ja pyrki koko ajan ovelle. Olimme tehneet yli puolentoista tunnin lenkin iltapäivällä, joten hänellä ei olisi pitänyt olla mikään hätä, tylsyys eikä muutakaan syytä mankua mitään. Hän oli kuitenkin sen verran päättäväinen, että karautimme autolla rantaan (koska kävellen uintireissu venyy helposti) ja pistimme pystyyn kunnon vesinoutotreenit.



Ennen uintia selvisi syy levottomuuteen: Urpo kävi pusikossa ripulilla eli hänellä on taas vatsatauti. Viime kerrastahan on jo melkein neljä viikkoa! Mitään selvää syytä ripuliin ei ole, sillä Urpo ei ole syönyt mitään erityistä. Itse asiassa hän on viime aikoina syönyt erittäin huonosti ylipäätään, useimmiten vain yhden aterian päivässä kahden tarjotun sijaan.



Hyvä uutinen on se, että noutotreenit menivät loistavasti. Urpo nouti damia vedestä ja luovutti istualtaan aivan oppikirjan mukaisesti monta kertaa! Hän oli ripulista huolimatta aivan innoissaan eikä lähtenyt huitelemaan damin kanssa mihinkään. Hän halusi koko ajan vain noutaa sekä merestä että maalta.



Aamulla vatsa oli edelleen kuralla, mutta onneksi Urpo nukkui koko yön eikä pyytänyt päästä ulos. Tänään hän joutuu olemaan yksin kotona koko päivän, toivottavasti hän pärjää.

Aamutilanne

Tänään aamulenkillä Urpo bongasi kyyhkysen ja sai aikaan hienon seisonnan. Tilanne meni oikeaoppisesti melkein loppuun asti - Urpo pysähtyi käskystä, mutta lähti sitten omille teilleen. Ehkä hän vielä jonain päivänä oppii kuuntelemaan emäntääkin...

Hänen korkeutensa

Näin se Urpo makoilee isännän paikalla sohvalla peiton alla ja pihisee aivan kuin hän olisi vielä jotain vailla!

Uintipäivä

Viikon ainoa vapaapäivä ei olisi voinut sattua parempaan kohtaan - tänään on ainakin tähän asti viikon lämpimin ja aurinkoisin päivä! Siispä suuntasimme Urpon kanssa Uittamolle uimaan.





Urpo juoksi suoraan mereen heti, kun hän pääsi vapaaksi remmistä rannassa. Aiemmin hänelle on pitänyt heittää jotain, mutta tänään oli ilmeisesti niin kuuma, ettei hän malttanut odottaa. Tänään olikin niin lämmin, ettemme Urpon kanssa kaipaa yhtään lämpimämpää ilmaa.

Teimme hieman noutoharjoituksia, jotka menivät vaihtelevalla menestyksellä. Urpo lähti aina innokkaasti hakemaan damia, mutta palauttaminen ei oikein ottanut sujuakseen. Hän nousi vedestä dami suussa ja lähti sitten kikkailemaan sen kanssa omin päin heinikkoon. Häntä sai välillä komentaa tiukastikin ennen kuin damin tuominen emännälle alkoi kiinnostaa. Muutaman onnistuneen noudon jälkeen pistimme pillit pussiin ja jatkoimme matkaa.



Uimisesta huolimatta Urpolla oli todella kuuma koko päivän. Ulkona hän läähätti jatkuvasti niin paljon, että hän olisi voinut vaikka perustaa oman läähätyslinjan ja tienata perheelle leivän pöytään!

Valioyksilö

Saimme vihdoin Kennelliiton lääkärin virallisen lausunnon Urpon lonkkakuvista. Tulos on sama kuin alustava eli kyynärät 0/0 ja lonkat A/A. Uffeli on valioyksilö!

Hei hei :'(

Sateisen viikonlopun jälkeen aurinko paistaa jälleen, mutta meillä on Urpon kanssa mieli maassa. Isäntä lähti tänään muille maille viideksi viikoksi, joten olemme loppukuun kaksin. Urpo ei tavallisesti juurikaan pusuttele, mutta nyt hän varmasti vaistoaa emännän ahdingon.

Koira ja koiranputket

Oi tätä onnea!

Isäntä tuli kotiin reissultaan 12 tuntia etuajassa, ja Urpo oli aivan onnensa kukkuloilla. Hän kiipesi isännän syliin sohvalle ja röhnötti siinä hyvän tovin rapsuteltavana. Nyt kannattaa nauttia, sillä pian Urpo joutuukin tyytymään emännän seuraan pidemmän aikaa.

PS. Kun haimme isännän satamasta (tällä kertaa matkustajalautalta), Urpo joutui aasialaisturistien kameraterrorin kohteeksi. Hän on niin kaunis!