Talvi yllätti ulkoilijat

Tämä viikko alkoi hyytävällä tavalla, maanantaiaamuna oli nimittäin kymmenen astetta pakkasta! Lunta ei ole ollut, mutta kylmää ja viimaa senkin edestä. Urpo sai laittaa lenkille takin ylleen, koska hän on köhinyt satunnaisesti.



Tänään onkin sitten taas niin lämmintä, ettei takkia tosiaankaan tarvita. Urpo ei ole yskinyt pariin päivään, mutta pitää tarkkailla tilannetta vielä. Nyt hänen ei ainakaan tarvitse enää lähteä metsälle juoksemaan.

Kuvia Inarista

Edellisviikon Inarin-reissulla Kärsä pääsi vihdoin poseeraamaan kunnon kameralle. Isännän järkkäri meni rikki ennen kuin Kärsä kotiutui meille, joten hänestä on otettu vain kännykkäkuvia tähän asti. Hän on kyllä niin komea, että jo pelkästään sen takia pitäisi hankkia kunnon kamera!

Kaikki kuvat (C) Toni H.


Urpo, Kärsä ja Kuura


Urpo, Kärsä ja Kuura


Urpo ja Kärsä


Kärsä


Kärsä


Urpo seisoo lintua kauempana, Kärsä komppaa isännän vieressä


Urpo seisoo lintua kauempana, Kärsä komppaa isännän vieressä

Idän hukkareissu

Idän metsästelyt on nyt metsästetty, ja ilman saalista jäätiin. Koirat hakivat hyvin, jopa Kärsä, mutta lintuja ei vain näkynyt. Eipä sitä saalista tosin aina tarvitsekaan saada, kyllä metsällä on kivaa ilmankin.

Viikonloppu idässä

Kauden ehkä viimeinen metsästysreissu vei Urpon ja Kärsän Ilomantsiin torstaina. Siellä he ovat siis olleet metsällä pari päivää, mutta toistaiseksi ilman saalista. Lintuja ei ole näkynyt kovin paljon, vaikka sekä Urpo että Kärsä ovat hakeneet ihan hyvin. Huomenna on aamupäivällä vielä tilaisuus, sitten koittaa kotimatka.

Isännän uudessa autossa

Isännällä on uusi auto, joka on niin hieno, että sitä pitää varjella lialta ja naarmuilta. Koirat eivät saa suinpäin hypätä kyytiin, vaan heidän on odotettava, että takaluukun reunalle on aseteltu peitto suojaamaan peltiä. Siihen pitää ehkä jossain vaiheessa hommata toisenlainen, kiinteämpi suoja helpottamaan arkea.

Urpo ei meinannut osata olla kyydissä, hän nimittäin hyppäsi ensitöikseen takaluukusta takapenkin puolelle. Komennon jälkeen hän suostui matkustamaan Kärsän vieressä takaluukussa. Heillä ei ole siellä yhtä paljon tilaa kuin vanhassa autossa, mutta mahtuvat kuitenkin molemmat makoilemaan kerällä.

Autoon pitää hankkia koirahäkki, mutta ne ovat niin hintavia, ettei ostopäätöstä kannata tehdä harkitsematta. Ehkä siihen kannattaisi teettää häkki, niin saisi juuri sellaisen kuin haluaa. Niin teimme vanhan auton kanssa, tosin ennen kuin Kärsää oli olemassa, joten se on vain yhdelle koiralle sopiva.

Valkoisten luona metsälenkillä

Olimme tänään kylässä Villan ja Sipin luona. Urpo ja Kärsä eivät olleet aikaisemmin käyneet näiden uudessa kodissa, joka sijaitsee noin puolen tunnin matkan päässä meiltä. Siellä olikin ihanaa, kun sai kaluta luita sisätiloissa, kotona se on nimittäin kielletty helposti reikiintyvän lattian takia.



Valkkareilla on oikein kivat metsälenkit ihan lähellä, joten kävimme totta kai ulkoilemassa. Kaikki muut saivat olla vapaana metsässä paitsi Kärsä, jolla ei ole lainkaan luottoa. Aina häntä kiusataan ja mollataan, buhuu! Totuuden nimissä Sipikin joutui välillä remmiin, ei tietenkään siksi ettei hän olisi osannut käyttäytyä, vaan siksi ettei Kärsä olisi ollut ainoa remmikoira.



Lenkin jälkeen Villa ja Sipi saivat ruokaa Urpon ja Kärsän jäädessä nuolemaan näppejään. Urpo ei meinannut uskoa sitä todeksi ja tuli vähän väliä ihmisten ruokapöydän ääreen norkoilemaan. Kärsä sen sijaan tyytyi osaansa ja meni pöydän alle nukkumaan. Lopulta Urpokin meni Villan petiin pienelle kerälle.

Isännän koira

Metsästysporukka palasi kotiin Inarista edellisyönä. Urpo taitaa pelätä nyt, että isäntä lähtee heti taas maailmalle, sillä hän tahtoisi olla kyljessä kiinni koko ajan. Onneksi pelko on turha, tiedossa on nimittäin vielä yksi pyrähdys metsälle ensi viikonloppuna.

Viimeinen metsästyspäivä

Eilen oli viimeinen metsästyspäivä Inarissa tällä kertaa. Se oli jokseenkin turha, koska lintuja ei ollut ja koirat olivat väsyneitä ja turhautuneita lintujen puutteeseen. Kärsä pyöri vain jaloissa eikä Urpokaan ollut parhaassa tikissä. Kaiken lisäksi Urpo yskähteli eilen aamulla muutaman kerran aivan niin kuin Kärsä pari viikkoa sitten, joten häntä ei viitsinyt turhaan juoksuttaa.



Tänään oli siivous- ja rötväyspäivä. Ihan koko aikaa ei kuitenkaan voinut rötvätä sohvalla, sillä mökille tuli vierailemaan Jorma-nöffi Norjasta. Urpo ja Kärsä joutuivat tekemään tälle tilaa ensinnäkin koon takia (Jorma on vasta alle vuoden ikäinen pentu, mutta aivan valtavan kokoinen) ja toiseksi tietysti tappeluiden välttämiseksi. Kärsä olisi ehkä saattanut telmiä Jorman kanssa, mutta kun täyttä varmuutta ei ole, niin ei viitsi ottaa riskejä.

Kärsäkin menestyy, isäntä ei

Tänään oli Kärsän vuoro onnistua! Hän sai riekon muutenkin hyvin sujuneen jahtipäivän aikana, joten nyt on Kärsänkin reissu saanut kruununsa.



Isäntä sen sijaan ei menestynyt, sillä hän ampui kaksi kertaa ohi, kun Urpo oli seisonut hienosti ja ottanut avanssin. Urpo-raukka tekee hienoa työtä ja sitten toinen torpedoi! No, pääasia että Urpo pääsee linnuille kuitenkin.

Urpo menestyy

Tämän päivän jahti oli onnistunut, Urpo sai nimittäin riekon. Lintuja on näkynyt todella vähän, joten koirien on välillä vaikea innostua hakuhommista, mutta onneksi joskus onnistaa.



Kärsäkin kunnostautui ja seisoi hienosti, mutta valitettavasti vain vanhaa hajujälkeä. Jospa Kärsänkin kohdalle sattuisi vielä oikea lintu, niin hänen ei tarvitsisi tulla tyhjin tassuin kotiin.

Metsästys jatkuu pohjoisessa

Urpo ja Kärsä lähtivät eilen isännän kanssa Inariin riekkojahtiin. Eilinen meni autossa kököttäen, mutta tänään he ovat päässeet veneilemään sekä tietysti sinne jahtiin. Mukana on ihana Kuura-ystävä, jonka kanssa Kärsällä on aina hyvät leikit.







Tänään oli joitakin tilanteita, mutta ei saalista. Koirilla on varmasti silti hauskaa, kun pääsevät juoksemaan vapaana ja tekemään hommia upeissa maisemissa.

Yhteistyö on voimaa

Pikkuveli otti tänään koirien ruokakaapista ruokakupit ja rupesi sitten annostelemaan niihin nappuloita. Ne eivät ihan osuneet kuppeihin, mutta Kärsä oli kärppänä paikalla korjaamassa herkut talteen. Ruokakaapissa on lapsilukko, mutta pikkuveljellä meni alle viikko keksiä miten se avataan...

Ruskajuoksu

Tällä viikolla oli vihdoin taas sauma käydä juoksemassa, kun koko porukka on terveenä ja mummu tuli vahtimaan pikkuveljeä. Teimme ihan pienen lenkin, koska viime kerrasta oli taas päässyt kulumaan hetki, mutta eihän sitä tarvitsekaan aina juosta pitkää lenkkiä.



Urposta ei taida enää olla vetohommiin, sillä hän hölkkäili vain vierellä Kärsän vetäessä porukkaa eteenpäin. Ehkä Urpo voi jäädä eläkkeelle vetolajeista, jos vetäminen ei kerran kiinnosta enää. Kärsä onneksi hoitaa homman vähän liiankin tehokkaasti välillä.

Normiaamu

Näin meillä yhtenä aamuna! Kärsä kiipesi muina miehinä pöydälle, vaikka emäntä seisoi vieressä. Onneksi pöydällä ei ollut mitään syötävää, ja Kärsä tuli äkkiä alas.

Ihmettelyä pihalla

Pikkuveli tykkää touhuta pihalla siinä missä koiratkin, jotka eivät oikein ymmärrä mitä hänen kanssaan voisi tehdä. He seuraavat pienen puuhia vierestä ihmetellen ja tutkaillen.



Urpo tuntuu pohtivan, että eikö pikkuveljen olisi jo aika aloittaa lintutreenit, sillä hän itse oli saman ikäisenä jo Junkkari-voittaja. Mutta Urpon harmiksi poikanen vaikuttaa enemmän kiinnostuneelta autoista kuin linnuista.

Ei ruokarauhaa

Pikkuveli on hyvin kiinnostunut ruokakupeista eikä malttaisi antaa koirien syödä rauhassa. Onneksi koirat suhtautuvat siihen kärsivällisesti eivätkä suutu, vaikka pikkuveli tulee viereen istumaan ja kyttäämään.

Meillä on kyllä hyvin huono ravintola, kun ruuat laittaa kokkaustaidoton emäntä ja innokas tarjoilijapoika vie astiat nokan edestä jo melkein ennen kuin ruuat on syöty!

Flunssa ohi

Nyt vaikuttaisi siltä, että Kärsän yskä on mennyt ohi, hän ei nimittäin ole yskinyt muutamaan päivään ollenkaan. Jos todellakin on näin, niin loistohomma! Viikon päästä koittaa lähtö pohjoiseen metsästämään ja silloin olisi suotavaa olla terveenä.

Köhä ei tarttunut Urpoon lainkaan, ei ilmeisesti myöskään Villaan ja Sipiin, jotka varoituksesta huolimatta kävivät meillä kylässä viikko sitten. Tiedä sitten mikä tauti Kärsällä oli, mutta kyllä hän yski ihan selvästi monena aamuna.

Pesässä sohvalla

Urpo nukkui eilen illalla monta tuntia (siis todellakin monta tuntia) peiton alla. Hän ei nimittäin suostunut väistämään, kun emäntä oli laittamassa sohvapeittoja paikoilleen, joten hän jäi alle. Hänellä oli mukavan lämmin pesä, joten mitäpä sitä turhaan sieltä siirtymään mihinkään.

Jutta ja Jyrki

Eräs vitsiniekka antoi Urpolle ja Kärsälle uudet lempinimet, Jutta ja Jyrki. Esikuvina nimille toimivat kaikkien tuntemat poliitikot Jutta Urpolainen ja Jyrki Kärsäinen. Urpo on tosin ollut lempinimeltään Jutta Urpilainen jo pennusta asti, mutta nyt siis Kärsäkin liittyi poliitikkojen joukkoon.

Haisunäätä

Urpo livisti takapihalta metsikköön, kun emännän silmä vältti ja tuli takaisin vasta useamman vislauksen jälkeen erittäin pahalta haisten. Haju oli aivan kuvottava, mutta varmasti Urpon mielestä ihanan miehekäs.

Nyt koko kämppä tuoksuu koirashampoolta, sillä Urpo joutui totta kai suihkuun haisevan turkkinsa kanssa. Hän oli hyvin pettynyt siihen, ettei emäntä arvostanut hänen tuoksuaan.

Ruokavaras

Kärsä on suuri kurkun ystävä. Hän tulee aina keittiöön kytikselle, kun joku leikkaa kurkkua (tai oikeastaan ihan mitä vain). Yleensä kerjääminen kannattaa ja Kärsä saa pienen kurkkumaistiaisen.

Nyt homma on kuitenkin mennyt liian pitkälle, sillä Kärsä nappasi yhtenä päivänä kurkkuviipaleen pikkuveljen kädestä! Hän ajatteli varmaan, että siinä on helppo kohde, joka ei osaa puolustautua, ja niinhän se olikin.