Kärsän kisaväsymys

Kärsä on todellakin levon tarpeessa, sillä hän on mennyt nyt muutamana päivänä pihalla makoilemaan, kun olemme lenkin jälkeen jääneet ulos. Eikä makoilu ole mitään rötväämistä niin kuin kesällä, vaan kerällä nukkumista (tai ainakin yrittämistä). Toisaalta jos hänet päästää sisälle, niin hän vinkuu vain oven takana niin kauan kunnes emäntäkin tulee sisälle.

Aamulenkki pimeässä

Tänään oli sellaisia aikataulullisia haasteita, että Urpo ja Kärsä joutuivat lähtemään emännän kanssa juoksulenkille jo kuudelta aamulla. Ajankohta ei ollut aivan paras mahdollinen, mutta tunnin lenkki meni kuitenkin aika reippaasti.

Kärsä ei ollut virkeimmillään ja juoksi välillä vetoliina löysänä roikkuen, mutta Urpo oli yllättävän pirteä. Hän jolkotteli vierellä eikä häntä tarvinnut vetää perässä. Nyt hän ei enää voi teeskennellä vanhaa ja väsynyttä, kun hän kerran jaksoi juosta lintujen perässä kaksi viikkoa aivan sata lasissa!

Aikainen ajankohta tarkoitti tietysti sitä, että ulkona oli säkkipimeää. Tiellä pystyi kuitenkin juoksemaan ihan hyvin heti kun silmä tottui. Joidenkin talojen pihalla olleet kamalan kirkkaat valot ja muutama hassu liikkeellä ollut auto häiritsivät, mutta pimeyteen tottui taas aika nopeasti heti kun valot hävisivät näkökentästä.

Kärsän Halloween-asu

Kärsä ei tarvitse tänä vuonna erillistä Halloween-naamiaisasua, koska hän näyttää muutenkin luurangolta. Raukka on taas juossut itsensä langanlaihaksi metsästysreissun aikana. Nyt hän saa syödä vähän runsaammin sekä tietysti levätä.

Pimeys on laskeutunut

Nyt alkaa olla haasteellista ehtiä lenkille valoisan aikaan aamuvuoron jälkeen. Täytyy taas ottaa käyttöön kaikki keinot, jotta autoilijat näkisivät meidät, kun kävelemme tien reunaa pitkin. Onneksi Urpo on tainnut hieman laihtua viime vuodesta, sillä hänelle mahtuu taas heijastinliivi.

Ehjänä kotona

Ihanaa, nyt Urpo ja Kärsä ovat taas kotona ja vieläpä ehjin nahoin! Aina kun he lähtevät metsästämään, on kauhea huoli heistä, mutta tänä vuonna ei sattunut mitään haavereita. Tosin Urpolla oli tassussa pieni haava, joka ei onneksi haittaa kävelyä kuitenkaan. Hän vinkaisi, kun hänen tassujaan pyyhittiin ja nuoli haavaa aika paljon, mutta se ei näytä kovin pahalta.

Urpo meni heti ruuan saatuaan herkkukaapille kerjäämään lisää herkkua ja tottahan toki hän sai vielä jälkiruuankin. Papparainen ansaitsee kaikki maailman herkut hienon metsästysreissun vuoksi!

Mutka Ilomantsiin

Ennen kotiinpaluuta Urpo ja Kärsä ovat vielä tämän viikonlopun Ilomantsissa jahdissa. Urpo meni heti ekana aamuna mökillä sänkyyn makoilemaan, vaikka hänen kanssaan oli puhe, ettei niin enää tehdä. Urpo sai kuitenkin heti yhden linnun, joten hänelle kuuluu oikeus nukkua sängyssä!



Kärsäkin haki hyvin ja löysi lintuja, mutta ne olivat hankalassa paikassa eikä niitä voinut ampua. Kärsä ei saanut juosta ihan yhtä kauas kuin pohjoisessa, koska idässä on suurempi susivaara ja emäntä oli kieltänyt liian pitkät luovit. Onneksi isäntä totteli eikä päästänyt Kärsää kovin kauas.

Upeissa maisemissa

Eilinen metsästyspäivä sujui pakkasessa. Maisemat olivat upeat ja metsästys meni hyvin taas kerran, sillä sekä Urpo että Kärsä saivat kaksi lintua.

Tuottoisa päivä

Kärsä aloitti uuden viikon kahdella linnulla ennen puoltapäivää. Hän sai myöhemmin vielä kolmannenkin, ja Urpollekin ammuttiin yksi. Hyvä päivä siis!

Ryökäleet sängyssä

Kotona koirilla ei ole asiaa makuuhuoneeseen lainkaan, mutta mökillä on eri säännöt. Niinpä ryökäleet tahtovat lomalla aina nukkua isännän sängyssä. Ehkä se on ihan oikein, koska he kuitenkin tekevät aika ison työn saaliin eteen.

Urpon ilotulitus

Kuva T.H.

Urpo pääsi eilen lepopäivän jälkeen hommiin ja sai päivän aikana viisi riekkoa! Urpo on maailman paras ja hienoin lintukoira, siitä ei pääse mihinkään.

On todella mukava huomata, että Urpo on vieläkin hyvässä kunnossa. Hän ei ole tykännyt juoksulenkeistä enää pitkään aikaan, ja siitä on herännyt huoli hänen voinnistaan, mutta nyt hän on taas näyttänyt kyntensä. Ei häntä mikään vaivaa, hän ei vain enää viitsi juosta turhaan!

Kärsän onnistumisia

Nyt on pohjoisessa päästy asiaan! Kärsä on saanut useamman linnun ja Urpo on jaksanut olla mukana menossa jopa paremmin kuin nuorempansa. Johtunee siitä, että Urpo säästelee voimiaan eikä viuhdo ympäriinsä turhaan.





Kärsällä on lainassa Kuuran tutkapanta, jonka mukaan hän on välillä käynyt jopa kilometrin päässä isännästä. Se ei välttämättä ole emännän mielestä hyvä juttu, mutta toisaalta pohjoisessa on tilaa juosta.

Takkikelit

Pohjoisessa sataa jo lunta, joten takit ovat tarpeen myös koirilla. Metsästysmaille matkustetaan veneellä, joten senkin puoleen takit täytyy olla päällä.

Arkoja lintuja

Ensimmäinen metsästyspäivä Inarissa ei vielä tuottanut tulosta. Lintuja on jonkun verran, mutta ne ovat arkoja.





Ilahduttavaa on kuitenkin se, että Urpo jaksaa painaa siinä missä kolme vuotta nuoremmat Kärsä ja Kuurakin.

Jännitystä ilmassa

Kärsä aavisti, että jotain oli tapahtumassa eilen aamulla, kun emäntä lähti töihin ja isäntä pakkasi tavaroita pohjoisen reissua varten. Koirilla oli aikamoinen vouhotus päällä, mutta autoon päästyään he rahoittuivat ja matkusivat kiltisti Inariin asti. Tästä se metsästysloma taas alkaa!

Laiheliini juoksulenkillä

Vaikka Kärsä on kuihtunut eilisen ripulin jäljiltä, hän jaksoi lähteä juoksulenkille heti aamusta. Hän ei eilen saanut syödäkseen muuta kuin riisiä, mutta juoksu sujui silti hyvin. Nyt pitääkin jaksaa, koska parin päivän päästä hän pääsee tositoimiin eli metsästämään. Olihan onneton ajankohta saada ripuli, mutta ehkä hän ehtii toipua hieman vielä ennen kuin alkaa todellinen koitos.

Urpokin oli reippaana juoksemassa eikä yhtään jättäytynyt taakse.

Ei ihan putkeen mennyt päivä

Tämä perjantai olisi voinut olla 13. päivä, sillä niin paljon kaikkea meni pieleen.

Aamu alkoi jo 1.45, kun Kärsä vinkui ovella päästäkseen ulos. Hänellä oli vatsa ilmeisen sekaisin. Sitten ei mennyt kahta tuntia kunnes hän oli taas ovella vinkumassa. Lopulta emäntä päätti jättää yöunet väliin ja lähteä kunnon lenkille ennen aikaista aamuvuoroaan. Puolentoista tunnin lenkki meni muuten hyvin, mutta Kärsä ei kakannut kertaakaan, ja lisäksi puolivälissä alkoi sataa vettä aika kovasti. Edes taajamassa ei ollut aamulla ennen viittä vielä katuvaloja päällä, joten lenkki oli aika synkkä.



Työpäivän jälkeen emäntää odotti lattialla inhottava yllätys: monta pientä ripulikasaa. Onneksi ne olivat vierashuoneessa, missä ei ole tällä hetkellä mattoa lainkaan. Lörtsyjä siivotessa meni kuitenkin hetki jos toinenkin.

Kaiken lisäksi isäntäväen makkarissa oli selvästi päivän aikana käynyt joku koira, koska sänky oli myllätty ja tyynyillä oli koirankarvoja. Niitä oli sen verran paljon, että selvästi tyynyjen päällä oli makoillut jompikumpi koirista. Pääepäiltynä on Urpo, joka julkeaa tehdä kaikenlaista vanhoilla päivillään.

Kärsän "katoaminen"

Kärsä hävisi näkyvistä pihalla yhtenä päivänä. Emäntä huuteli huolestuneena hänen peräänsä, mutta kun Kärsää ei alkanut kuulua eikä näkyä, emäntä lähti etsimään häntä.



Kärsä löytyi samasta paikasta missä hänet oli viimeksi nähty, mutta hän oli käynyt maate eikä sen takia ollut näkyvissä. Hän vain makoili puun alla ihan viattomana ja nosti päätään hämmästyneenä, kun etsintäpartio saapui.

Sirkustemppuja Moonan kanssa

Urpo ja Kärsä pääsivät tänään Moonan kanssa treenaamaan Salon koirahallin ulkokentälle. Treeni sujui samalla kaavalla kuin viimeksi, eli Urpo teki namien perässä kaikki temput Kärsän keskittyessä enemmän riehumaan Moonan kanssa.



Urpoa ei meinannut saada edes istumaan kauniisti riviin, kun hän oli niin kovasti herkkujen perään.



Kärsä suostui onneksi menemään putken läpi yhden kerran.



Parasta oli kuitenkin leikki Moonan kanssa.

Tuulen tuiverruksessa

Juoksulenkki sujui tänään vähän tönkösti kovan tuulen takia. Kärsäkään ei meinannut jaksaa oikein vetää, koska pitkällä suoralla oli kauhea vastatuuli. Positiivinen puoli siinä oli se, ettei ainakaan ollut kuuma.

Syksyn väriloistoa

Puiden värityksestä päätellen nyt on jo syksy, mutta lämpötilassa se ei näy. T-paitakelit jatkuvat, ja koirilla on kuuma tavallisella kävelylenkillä. Toivottavasti edes pohjoisessa on viileää parin viikon päästä, kun on tämänvuotisen metsästysreissun aika.