maanantai 31. joulukuuta 2012

Paukkuu ja välkkyy

...mutta ei hätää, Urpo, emäntä on tulossa kotiin ihan pian! Tänä vuonna kävi niin harmillisesti, että sekä isäntä että emäntä joutuvat olemaan töissä uudenvuodenaattona. Onneksi Urpo ei ole ainakaan paukkuarka, tosin on hieman eri asia, jos ammutaan pari kertaa kuin se, että joka puolelta kuuluu pauke välähdysten seassa. Pian nähdään, miten Urpo on selvinnyt yksin kotona alkuillan.

Untitled
Aamulla Urpo makoili sohvalla luun kanssa, vaikka se on kielletty.

Erityisen paljon jännittää se, onko Urpon vatsa kestänyt. Hän oli nimittäin viime yönä oksentanut kolme kertaa, kerran sohvallekin. Aamulla hän tuli makkarin kynnykselle pihisemään, jolloin ei auttanut muu kuin lähteä pihalle - ripuli iski taas! Vauhti oli kylläkin taas päällä ja jauhelihaan ja raejuustoon piilotettu Canikur-tabletti maistui. Jotain ihmeen stressiripulia sen täytyy olla. Ehkä Urpo aavisti, että hän joutuisi taas pitkästä aikaa olemaan yksin kotona pidemmän aikaa.

Untitled
Myyrät saivat kyytiä Urpon kaivaessa maata esiin lumen alta.

Untitled
"Et kai ole lähdössä?"

Olkoon uusi vuosi yhtä menestyksekäs kuin 2012!

perjantai 28. joulukuuta 2012

Välipäivätreffit

Urpon varsinainen joulu tuli tänään, kun hän pääsi Dumlen luo treffeille. Teimme yli kahden tunnin lenkin metsätietä pitkin, ja sääkin ehti matkan varrella vaihtua pilvisestä sakeaan lumipyryyn ja lopulta melkein aurinkoiseen. Mikään ei kuitenkaan pysäyttänyt koiria, jotka juoksivat ja painivat keskenään.

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Lenkin aikana tuli filosofoitua siitä, millaisia pentuja Urpolle ja Dumlelle tulisi, jos heidät päästäisi intiimipuuhiin. Tulimme siihen tulokseen, että molemmat ovat niin täydellisiä, että pennuista tulisi erittäin älykkäitä ja kauniita. Näistä kuvista suuri äly ei tosin välity...

Untitled

Untitled

Alku- ja loppumatkasta koirat joutuivat olemaan remmissä vähän aikaa. Urpo kulki nätisti remmissä niin kauan kuin toinen pää oli Dumlen emännän kädessä. Kun remmi siityi omalle emännälle, veto alkoi taas. Joku auktoriteettiongelma tässä on selvästi.

torstai 27. joulukuuta 2012

Raision raitilla

Untitled

Urpo pääsi tänään pitkästä aikaa oikein megapitkälle lenkille. Veimme auton huoltoon Raisioon heti aamusta ja lähdimme talsimaan katuja pitkin siksi aikaa, kun korjaaja teki työtään. Aika-arvioksi saimme pari kolme tuntia, joten ei auttanut muu kuin ulkoilla niin kauan vesisateesta huolimatta.

Samoilimme ensin Raision "keskustassa" kerrostalojen välissä, mutta sitten mieleen tuli mennä metsään, missä kävimme syksyllä sienestämässä. Urpo oli nimittäin aika rasittava talutettava, koska hänellä oli koko ajan kauhea kiire.

Untitled

Metsässä Urpo oli taas elementissään eli säntäilemässä sinne tänne välillä lintuja kytäten. Pää piti tietysti tunkea kinokseen, minkä luulisi olevan inhottavaa suojasäällä.

Untitled

Mutta sentään lunta vielä on. Toivottavasti lämpötila kääntyy pakkasen puolelle pian, ettei kuraralli ala taas.

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joulukyläilyä

Tänä vuonna tapaninpäivä oli kyläilypäivä ja Urpokin joutui heräämään aikaisin, vaikka hän on tottunut nukkumaan aamupissan jälkeen ainakin puoleenpäivään asti. Hänelle puettiin takki päälle, koska ulkona oli kova pakkanen eikä autokaan ollut lämmin. Tie vei ensin Bertan luo aamupuurolle.

Untitled

Bertta ja Urpo kiljuivat välillä kilpaa, kun oli niin kova hinku ulos tai jonnekin. Muuten vierailu sujui rauhallisesti.

Untitled

Kun olimme lähdössä jatkamaan matkaa, Bertta tuli pihalle saattelemaan ja kierimään lumessa. Bertta haluaisi niin kovasti peuhata hangessa oikein kunnolla ja juosta lumipallojen perässä, mutta yhdeksänvuotias ei oikein enää taivu sellaisiin leikkeihin.

Seuraavaksi suuntasimme Roope-jackrusselin luo Tammisaareen. Urpo alkoi melkein heti jäykistellä ja nosti lyhyet karvansa pystyyn, eikä aikaakaan kunnes rähinä oli jo päällä. Ei tosin Roopen puolesta, mutta Urpon hermot eivät kestäneet pari vuotta vanhemman, erittäin eloisan uroksen koheltamista.

Untitled

Urpo joutui siis karanteeniin portin taakse. Sieltä hän katseli suurilla silmillään, kun istahdimme pöydän ääreen kahville. Heti kun isäntä katosi näköpiiristä, Urpo alkoi nyyhkyttää hiljaa. Kahvittelu ei onneksi kestänyt kauan, ja Urpo pääsi ulos kikkailemaan. Lunta oli niin paljon, että jopa seisojan kokoinen koira meinasi upota kinokseen.

Untitled

Untitled

Kotiin päästyämme Urpolla oli kauhea nälkä, vaikka hän oli syönyt Roopen kupin tyhjäksi Tammisaaressa. Hän sai ison annoksen maittavaa muonaa, minkä jälkeen hän rojahti sohvalle kuorsaamaan. Kyläily on rankkaa puuhaa, mutta onneksi joulu on vain kerran vuodessa!

tiistai 25. joulukuuta 2012

Joululahja

Mikä mahtoi olla se eilen mainittu lahja, jota Urpo ei luun jyystämiseltä ehtinyt avata? Se on pallo!

Untitled

Luun kaluttuaan Urpo ehti hieman jo kanniskella, heitellä ja kirputtaa palloa. Onneksi hänellä ei ole ainakaan vielä sellaisia taipumuksia, että kaikki lelut pitäisi rikkoa.

Tänään Urpo on enimmäkseen lepäillyt. Huomenna on nimittäin rankka matkustuspäivä, kun lähdemme sukuloimaan ensin Bertan ja sitten Roopen luo maaseudulle.

maanantai 24. joulukuuta 2012

Hyvää joulua!

Untitled
Kuuraparta

Untitled
Räkä poskella, takki huonosti

Untitled
Huono valo

Blogiin ei nyt tulekaan kliseistä joulupostausta, koska kuvat epäonnistuivat. Eihän tuollaisista saa aikaiseksi mitään joulukorttimaista tervehdystä! Muuten aatto on sujunut hyvin: Urpo on ulkoillut tonttutakki yllään ja päässyt leikkimään kahden setteritytön kanssa. Varsinainen lahja on vielä paketissa, koska Urpo ei ole ehtinyt avata sitä - hänellä on ollut liian kiire jyystää uutta luuta.

Untitled

lauantai 22. joulukuuta 2012

Avanssinpoikanen

Untitled

Tänään on niin kylmä, että Urpolle piti laittaa takki päälle. Hän ei oikein näyttänyt tykkäävän takistaan, mutta kyllä se oli hyvä olla silti - 13 asteen pakkanen ja kauhea viima eivät ole hyvä yhdistelmä lyhytturkkiselle koiralle. Onneksi lenkillä oli paljon kavereita, joiden kanssa Urpo sai painia ja juosta tonttupuvussaan.

Untitled

Untitled

Kotipihan lähellä Urpo äkkäsi pusikosta pari lintua, joita hän innostui seisomaan. Remmissä ei tosin ole kovin hyvä ottaa avanssia, kuten kuvasta näkyy... (Remmi on tarkoituksella mutkalla, sillä se estää vetämistä edes vähän.)

torstai 20. joulukuuta 2012

Urpon joululahja

Untitled

Urpon joulu alkoi tänä vuonna aikaisin, sillä hän sai jo ensimmäisen lahjan - Kiitolinja toi meille tänään arkkupakastimen. Nyt Urpo voi alkaa syödä entistä enemmän pakasteruokia ja vähemmän nappuloita. Nappuloista on vaikea luopua kokonaan, koska ensi syksynä Urpo viettää taas monta viikkoa mökillä, missä ei ole sähköä. Lähin kauppakin on noin 40 kilometrin päässä, joten sinne ei viitsi ajaa parin päivän välein hakemaan lisää ruokaa. Nyt meillä on kuitenkin mahdollisuus jättää nappulat kokonaan pois, jos alkaa tuntua siltä.

Untitled

Eilisissä kuvissa Urpo nakertaa luuta kuin sikaria. Nyt saa hammaskivi kyytiä, koska isäntä osti kokonaisen peuran, josta jäi paljon hyviä luita Urpolle. Tälläkin hetkellä hän nakertaa peuran luuta kuin viimeistä päivää. Hyvä että hän malttoi edes syödä ruokaa, kun oli kiire takaisin luun kimppuun. Bertta kävi meillä tänään ja annoimme hänellekin joululahjaksi luun. Toivottavasti hän syö sen eikä vain piilota sitä!

PS. Kuvassa näkyvä luu on tavallinen kaupan puruluu, mutta myöhemmin Urpo sai peuraa.

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Kyllä Urpon kelpaa

Untitled
Aamupäivän Urpo makoili isännän kaikussa.

Untitled
Iltapäivällä hän makoili emännän sylissä.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Rauha maassa

Nyt Urpolla on taas kaikki kunnossa, kun isäntä on tullut kotiin jouluksi. Tänään Urpo sai vielä hemaisevaa naisseuraakin Dumlesta, kun kävimme vaihteen vuoksi lenkkeilemässä täällä meilläpäin (yleensä ulkoilemme mieluummin Dumlen luona maaseudulla).

Untitled

Lunta on tullut hurjan paljon, mikä ei ainakaan hidastanut koirien menoa. He juoksivat sydämensä kyllyydestä myyriä etsien. Onnistuimme jopa näkemään yhden myyrän, joka vilisti pitkin lumista maata. Dumle oli hyvin innoissaan, seurueen muut naisjäsenet eivät niinkään...

Untitled

Oli ilahduttavaa nähdä, että sekä Dumle että Urpo on saanut hiukan enemmän massaa - kumpikaan ei ole enää samanlainen luuviulu kuin kesällä. Syksyn metsästyshommat ovat tainneet antaa potkua myös ruokahalulle.

Untitled

Dumlen visiitin perimmäinen tarkoitus oli tuoda Junkkari-voittajille lahja, josta varmasti on paljon iloa. Kyllä tällaisesta kelpaa ottaa kaatoryypyt! Kiitos oikein paljon, arvostamme suuresti!

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Iso ikävä

Untitled

Isäntä lähti pari päivää sitten työreissuun ja tällä kertaa se on ollut Urpolle jostain syystä erityisen kova paikka. Hän on ollut hyvin levoton, hän mm. pomppaa pystyyn joka kerta, kun alaovi kolahtaa. Kuva on eiliseltä, jolloin Urpo istui sohvalla tuijottamassa ikkunasta ulos. Onneksi isäntä tulee jo ylihuomenna kotiin, niin Urpokin voi rauhoittua.

tiistai 11. joulukuuta 2012

Yöllinen tiedotus

Untitled

Urpo oppi syksyllä tiedottamaan isännälle linnuista, mutta viime yönä hän tiedottikin tarpeesta päästä ulos tulemalla makkarin kynnykselle haukottelemaan äänekkäästi. Kun siihen ei reagoitu, hän meni juomaan ja tuli hetken päästä uudestaan ovelle tuijottamaan. Eihän siinä auttanut muu kuin nousta sängystä ja lähteä pihalle. Urpolla olikin kakkahätä, joten ei hän ihan turhaan mankunut huomiota. Puoli kolmen aikaan aamulla ei ole kovin kiva lähteä ulos, mutta on se silti kivempaa kuin pökäleitten siivoaminen matolta!

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Junkkari-bileet

Eilen juhlistimme vihdoin ja viimein Gironin kennelin menestystä Junkkarissa sekä kaiken hyvän alun ja juuren eli Alma-mamman Suomen käyttövalio -titteliä. Ensimmäinen ohjelmanumero oli fasaanijahti Hauholla. Melkein kaikki pääsivät mukaan, vain Urpon Pläki-veli jäi pois porukasta osallistuakseen KAER-kokeeseen toisaalla.

Untitled
Iisi-sisko tarkkana

Untitled
Urpo ja Iisi odottamassa omaa vuoroa hieman malttamattomina

Liikuimme pellolla kahdessa eri ryhmässä. Tällä kertaa Urpo sai hieman vähemmän hakuaikaa kuin muut, koska Urpo on päässyt (ja tulee vielä pääsemään) niin paljon fasupellolle talven aikana. Meidän ryhmässä olivat Iisi, Armi ja Elmo.

Untitled
Tämä kuva on pakko jakaa blogissa, koska linssilude Iisi on niin pöllön näköinen!

Porukka oli tasainen, sillä kaikki löysivät lintuja ja pääsivät seisomaan. Urpo pääsi kolme kertaa hakuun ja yhtä monta lintua saatiin alas. Suurin ongelma oli paukkunouto eli se, että Urpo lähti omin päin noutamaan lintua heti laukauksen jälkeen. Muuten se ei olisi mikään niin iso ongelma, mutta meidän on tarkoitus viedä Urpoa jatkossakin KAER-kokeisiin ja siellä paukkunoutoa ei katsota hyvällä.

Untitled
Muutama meistä oli muistanut pukeutua jengiliiviin.

Untitled
Elmo komeana

Untitled
Armin takaraivo

Kuvamateriaali on näin upeaa, koska vimmatusti kiskova koira toisessa kädessä on erittäin helppo saada tarkkoja ja hyvin sommiteltuja kuvia... Malttamattomuus oli kyllä kaikkien ryhmämme koirien yhteinen pahe. Hakuun olisi pitänyt päästä koko ajan eikä kaverille olisi suotu työniloa lainkaan. Kaikki ryntäilivät joka suuntaan, kiskoivat, poukkoulivat, kirkuivat ja vinkuivat. Päivän hauskimmista ääntelyistä vastasi Iisi, joka kuulosti välillä ihan jyrsijältä!

Untitled
Urpo fasaaninsa kanssa (loput olivat isännän taskussa)

Lähdimme ajamaan kotia kohti hyvissä ajoin. Matkalla pysähdyimme huoltsikalle syömään välipalaa ja päivän teemaan sopivia Dumle- ja Angry Birds -karkkeja. (Dumle oli tietysti mukana juhlimassa.) Jätimme Urpon kotiin lepäämään ja suuntasimme seuraavaksi Lietoon kasvattajan luo jatkamaan juhlia. Kaikki eivät päässeet mukaan iltamenoihin, mutta porukkaa oli kuitenkin ilahduttavan paljon. Alma on juuri astutettu toistamiseen, joten juhlissa oli mukana myös uusia pennunottajia.

Untitled
Pöydät notkuivat ruokia ja juomia.

Untitled
Koska Urpo ei päässyt juhliin, häntä edusti voittajaloimi, jonka asettelimme Alman ja kumppanien vakuuttavalle palkintopöydälle. Huomaa myös ilmapallot sekä ihana erikseen teetetty kakku!

Meille tuli täytenä yllätyksenä, että meitä lahjottiin vielä erikseen Junkkari-voiton johdosta. Saimme ihanan ovikranssin, koirankeksejä sekä lahjakortin koirafysioterapeutille. Urpo pääsee siis hierontaan, kunhan saamme varattua sopivan ajan. Lisäksi Urpolle oli tehty voittajavideo, jolla oli kuvia ja treenipätkiä Urposta. Olemme erittäin kiitollisia kaikista näistä!

Untitled
Alma viattomana keittiössä

Alma hyöri tietysti koko ajan kaiken keskipisteenä. Hän oli milloin kenenkin sylissä sohvalla tai rapsuteltavana. Kun ruuat oli saatu pöytään, Alma joutui karanteeniin kuistille, koska hänellä on ollut tapana pihistellä röyhkeästi suoraan pöydältä. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä Alma onnistui kaivamaan kuistille jätetystä muovipussista pari avattua juustopakettia. Siellä se mamma naureskeli partaansa ja herkutteli juustoilla!

Untitled
Urpo ja lempipeitto

Kun kömmimme aamuyöstä kotiin, meitä odotti iloinen poika peittonsa kanssa. Urpo oli ilmeisesti levännyt kunnolla, koska tänään hän on taas ollut ihan täynnä energiaa.

Kiitos taas kerran Gironin väelle antoisasta päivästä!

perjantai 7. joulukuuta 2012

Punaiset kulkuset

Untitled

Tänä aamuna isäntä lähti pilkille ja jätti Urpon kotiin lepäämään. Urpolle tuli niin kauhea ikävä, että hän meni sohvalle isännän hupparin kanssa. (Kuva ei siis ole lavastettu.)

Urpolla ei ollut mitään asiaa lähteä mukaan pilkille, koska hänen pallit saivat keskiviikon herrajahdissa uuden värin. Ne paleltuivat kovassa pakkasessa ja ovat nyt joulunpunaiset. Olemme laittaneet niihin hieman rasvaa eikä punoitus enää ole niin paha.

Untitled

Myös Urpon polkuanturoita on hoidettu pakkasen takia. Niihin olemme laittaneet eläinkaupasta ostettua tassuvahaa. Urpo ei tosin lainkaan tykkää siitä, koska tassuihin ei saisi millään koskea.

torstai 6. joulukuuta 2012

Velipojan kanssa herrastelemassa

Untitled

Tänään Urpo oli Pläki-veljen kanssa herrajahdissa Hauholla. Valitettavasti Urpo ei enää tykännyt veljestään lainkaan, vaan aloitti heti kättelyssä rähinän. Veljesten keskeinen ystävyys olisi varmasti säilynyt paremmin, jos he olisivat nähneet toisiaan useammin. Pläki ja Urpon toinen veli Elmo ovat niin hyvää pataa keskenään, että saattavat nukkuakin sylikkäin, mutta he ovatkin viettäneet paljon aikaa yhdessä pennusta saakka. Urpo saa siis jatkossa tyytyä telmimään siskojensa kanssa.

Untitled

Untitled

Onneksi sentään itse jahti sujui paitsi että Urpolla oli noudon kanssa ongelmia jälleen kerran, vaikka sitä on harjoiteltu suurella hartaudella pitkin alkutalvea. Urpo suostui noutamaan nätisti vasta saatuaan pari kertaa kunnon läksytyksen isännältä.