Nautiskelua

Eilen ehdimme pihalle siksi aikaa, kun aurinko paistoi ja lämmitti liiterin edustaa. Koirien oli oikein mukava makoilla patjalla ja ottaa tirsat.

Treffit partasuun kanssa

Eilen koirilla oli pitkästä aikaa treffit Moonan kanssa koirametsässä. Siellä oli tällä kertaa todella märkää ja mutaista, mutta onneksi siellä pystyi kuitenkin kävelemään ainakin kumisaappaat jalassa.



Kärsä oli yllättävän vaisu, mutta kyllä hän sentään parit painit ja takaa-ajot otti Moonan kanssa. Urpo kulki omia teitään ja touhusi omia juttujaan nuoremmistaan välittämättä.



Kärsä löysi jostain pallon ja oli aivan tohkeissaan siitä. Ilkeä emäntä kuitenkin heitti sen aidan yli, ettei Kärsä ahdistelisi sillä ihmisiä koko aikaa. Sen jälkeen Kärsällä meni hetki toeta pettymyksestä.

Halloween-kurpitsa

Kerrankin tuli piipahdettua Halikon kurpitsamarkkinoilla ja jopa ostettua ukrainalaisten kaivertama kurpitsa kotiin!



Valitettavasti se ei kuitenkaan säilynyt ehjänä kuin vuorokauden verran, koska Kärsä on niin pahuksen ahne, että hän söi sen.

Maailman uskollisin

Urpo on niin liikuttavan paljon isännän perään. Hän makaa ikkunan ääressä tuijottamassa ulos vaikka koko päivän, jos isäntä on aamulla lähtenyt jonnekin.

Pesulareissu pitkästä aikaa

Tänään piti pitkästä aikaa viedä matot pesulaan. Urpolla oli eilen vatsavaivoja ja hän onnistui myöhään illalla tekemään ripulit matolle. Hän oli hetkeä aikaisemmin vinkunut ovella, mutta emäntä heräsi siihen liian myöhään - Urpo oli jo mennyt takaisin olohuoneeseen ja tehnyt tarpeensa sinne.

Onneksi ripuli meni ohi äkkiä Canikurin avulla. Urpo oli tainnut taas syödä jotain sopimatonta, kun hän pääsi pienelle lenkille ilman kuonokoppaa.

Lukuvahti

Kun isäntä lukee kirjaa sohvalla, Kärsä tulee seuraksi ja lämmikkeeksi. Hän tarjoaa myös rauhoittavaa rapsuteltavaa, jos isäntä kaipaa pientä taukoa.

Laukkukoira

Jos isäntä unohtaa ison laukkunsa lattialle, voi olla varma, että Kärsä tekee sinne itselleen pesän. Onni on pehmeä laukku ja sen isännältä tuoksuva sisältö!

Juoksua oranssitakkisten seassa

Emännällä on ollut pari viime viikkoa nilkka turvoksissa tapaturman jäljiltä, mutta tänään oli siitä huolimatta lenkkipäivä. Siinä saikin pinkoa kovaa vauhtia, kun vastaan tuli koko ajan autoja, joissa istui oranssitakkisia miehiä. Hirven ja peuran metsästys on siis alkanut!

Luultavasti seuraava lenkki suuntautuu jonnekin muualle, sillä emme halua kohdata mitään hirvikoiraa lenkin aikana.

Evakuoidut

Kun poikkuveljellä on kaveri vieraana, koirat on hyvä evakuoida olohuoneesta keittiön puolelle. Kahden viisivuotiaan paimentaminen on sen verran rankkaa puuhaa, etteivät vanhat herrat jaksa sellaista.



Lisäksi lapsista lähtee valtavan kova ääni, eihän siinä metelissä voi nukkua!

Viimeiset säteet

Osuipa lenkki hyvään kohtaan yhtenä päivänä, kun saimme nauttia päivän viimeisistä auringonsäteistä sateen jälkeen. Kohta auringosta ja päivänvalosta voi nauttia vain ikkunan läpi, kun kelloja siirretään taas. Heippa aurinko, nähdään keväällä!

Ruuhkaa laavulla

Eilen olimme Marttilassa retkeilemässä yhdellä lempireiteistämme. Parkkipaikalla oli jonkun toisenkin auto, vaikka oli sateinen sää.



Polulla ei näkynyt muita, mutta kun lähestyimme laavua, sieltä kuului ääniä. Siellä oli joku porukka, jolla oli pieni koira mukana, joten emme voineet jäädä sinne syömään eväitä. Oli pakko mennä vähän matkaa eteenpäin ja leiriytyä sammaleelle.



Onneksi teimme niin, sillä seuraavallakin taukopaikalla oli ihmisiä ja koira, joten sinnekään emme olisi päässeet.



Loppumatkasta alkoi sataa vettä kovasti, ihan kaatamalla. Onneksi koirilla oli sadetakit yllään, tosin heillä oli silti aivan kauhea kiire autolle.

Lauantairetki

Tänä harmaana lauantaina päätimme lähteä retkelle luontopolulle. Se oli muuten ihan hyvä idea, mutta polulla oli todella liukasta, koska pitkospuut, juuret ja kivet olivat märkiä.



Juuri kun olimme saapumassa laavulle, tuli pieni sadekuuro. Pääsimme kuitenkin heti katon alle suojaan, sillä laavulla ei ollut muita retkeilijöitä.

Kärsä meinasi taukopaikalla taas tehdä bravuurinsa eli purra Urpon remmin poikki, mutta onneksi emäntä ehti väliin jo alkuvaiheessa, eikä remmiin tullut kuin pieni lovi.

Sylipula

Kärsä on kärsinyt sylipulasta viime aikoina, koska koirille on kertynyt hävyttömän paljon yksinoloa isäntäväen töiden takia. Onneksi Kärsä kuitenkin pääsee syliin edes joskus ja onneksi on monta potentiaalista sylittelijää.

Vielä ehtii

Talvi on tulossa, mutta vielä ehtii työpäivän jälkeen lenkille päivänvalossa. Pian sekin ilo loppuu, joten nyt on nautittava, kun vielä voi.



Tänään oli jopa aurinkoinen sää. Voi kun olisi saanut olla ulkona koko päivän!

Lepäilyä ja nautiskelua

Eilisen rankan työpäivän jälkeen tänään on ollut lepopäivä. Kärsä halusi aamulla lenkille, mutta sen jälkeen hänkin oli aivan hiljaa pitkän aikaa. Urpo ei lähtenyt mukaan aamulenkille eikä häntä pakotettu. Antaa papparaisen levätä nyt.



Aurinko näyttäytyi täydeltä taivaalta, joten koirilla oli rötväyshommat ulkona koko iltapäivän niin pitkään kuin auringonsäteet ylsivät takapihalle. Kyllä on rankka elämä heillä!

Rankka työpäivä

Urpo ja Kärsä pääsivät tänään herrajahtiin näyttämään hienolle väelle, miten oikea kanalintukoira toimii peltopyitä narratessa. Kotona satoi kaatamalla vettä koko aamupäivän, mutta onneksi jahtipaikalla ei satanut kuin vähän.

Herrat saivat hyvän show'n, mitä nyt Kärsä harrasti paukkunoutamista. Urpo köhi ja kakoi aamupäivällä, mutta se meni onneksi ohi päivän edetessä. Hänestä kyllä huomaa jo, että ikää on, vaikka intoa toki piisaa.

Kotiin palasi kaksi väsynyttä mutta onnellista seisojaa. Heillä on kuonot aivan punaisina pellolla tapahtuneesta nenätyöskentelystä, ja Kärsällä on lisäksi parin polkuanturan sivussa nirhaumia. Pitänee leikata kynnet taas, vaikkei viime kerrasta ole kovin pitkää aikaa vielä.

Syksyisellä retkellä

Pikkuveli on ollut tällä viikolla nuhainen, joten emäntä joutui tänään jäämään kotiin töistä. Käytimme heti tilaisuuden hyväksi ja lähdimme retkelle luontopolulle.



Heti alkuun koirat bongasivat auringossa lekottelevan käärmeen, joka osoittautui onneksi rantakäärmeeksi. Jos se olisi ollut kyy, olisi voinut käydä huonosti, sillä koirat pääsivät ihan käärmeen lähelle ennen kuin emäntä huomasi sen ja kiskaisi heidät kauemmas. Kärsä oli jo erittäin kiinnostuneena menossa nuuhkimaan käärmettä.



Evästauko oli yhtä kerjäämistä, mutta onneksi laavulla ei ollut muita. Muutenkaan polulla ei tullut vastaan kuin yksi ihminen.

Peittokauden avaus

Meillä on sisällä aika viileää, joten koirien pitää päästä peiton alle lämmittelemään. Kärsäkin on jaksanut pysyä peiton alla yllättävän pitkään. Yleensä hän kömpii sieltä pois aika pian, mutta viime aikoina hänelle on maistunut unoset Urpon viekussa saman peiton alla.

Sukujuhlissa ja töissä

Eilen olimme viettämässä ukin synttäreitä porukalla. Ohjelmaan kuului tietysti metsälenkki, koska mukana oli niin monta koiraa.



Kävimme katsomassa isohkoa hiidenkirnua, joka oli onneksi aidattu niin, ettei sinne voinut kukaan pudota vahingossa.

Tänään Urpolla ja Kärsällä oli työpäivä, sillä he kävivät vähän nuuhkimassa ja pöläyttelemässä peltopyitä ensi viikonlopun herrajahtia varten. He pääsevät sinne hommiin näyttämään herroille, miten kunnon kanalintukoira toimii pellolla pyyjahdissa.

Kuolapeikko juoksulenkillä

Kärsällä vain lensi kuola pitkin naamaa, kun hän oli emännän kanssa juoksulenkillä. Hänellä ei ollut kuonokoppaa tällä kertaa, joten hän pääsi haistelemaan hajuja oikein intensiivisesti.



Lenkki oli oikein hyvä, koska sade oli juuri lakannut ja oli vielä aikainen aamu, niin ulkona ei ollut ketään muita.