Haittaeläin

Kärsä on ihan mahdoton tuhoamaan leluja. Tuntuu, ettei mikään kestä hänen käsittelyssään. Hän sai muutama päivä sitten uuden solmun, joka on jo rikkoutunut. Pelkkä lelujen rikkominen ei riitä, vaan tuho ulottuu myös lelukoriin. Onneksi se oli alelöytö ja valmiiksi jo hieman rikki. Pitää varmaan ostaa seuraavaksi lelukoriksi teräsämpäri!

Sotaisa viikonloppu

Urpon ja Kärsän viikonloppu ei mennyt ihan putkeen - heillä oli riitaa sekä perjantaina että sunnuntaina. Lauantai sentään meni säyseästi. Perjantaina Kärsä ärsytti Urpoa jatkuvilla leikkiinkutsuilla, kun olimme pihalla kolaamassa. Urpo oli vain kiinnostunut pusikossa piileskelleestä mustarastaasta eikä lämmennyt Kärsän yrityksille. Viimeinen niitti oli, kun he juoksivat peräkanaa ja Kärsän jarrut pettivät. Urpo ei sietänyt yhteentörmäystä ja hyökkäsi kimppuun hampaat irvessä. Kärsä heittäytyi selälleen ja kiljui kauhusta kankeana.

Lauantai meni siis hyvin, mutta sunnuntaina kähinät jatkuivat. Kuistilla oli koirien liharuokia matkalla varastosta sisälle, ja Urpo alkoi vahtia niitä. Kärsä olisi tietenkin myös halunnut haistella niitä, mutta Urpo ei päästänyt Kärsää lähelle. Koirat olivat jähmettyneinä paikoilleen, eikä typerä emäntä ymmärtänyt tilannetta, vaan oikein usutti heidät toistensa kimppuun. Kärsä heittäytyi taas selälleen heti, ja tilanne ratkesi nopeasti. Illalla Kärsän vatsasta löytyi pari veristä jälkeä, tosin onneksi vain pintanaarmuja, jotka ovat voineet tulla metsässä juoksentelustakin.

Pedikyyrissä

Monilla koiranomistajilla on vaikeuksia leikata lemmikkiensä kynsiä, mutta onneksi Urpo ja Kärsä suhtautuvat pedikyyriin melko hyvin. Kumpikaan ei erityisesti tykkää siitä, että tassuja räplätään, mutta molempien kynnet saa leikattua helposti. Meidän koirat on ihan pennusta pitäen opetettu olemaan selällään isännän sylissä toimenpiteen aikana. Vieressä odottaa nami, jonka saa heti kun pedikyyri on valmis.

Tänään oli kyllä liikaa tassujuttuja, kun polkuanturat vahattiin pedikyyrin jälkeen. Siitä koirat eivät tykänneet lainkaan, ja Urpo meinasi karata vahauksesta monta kertaa. Sekin saatiin lopulta tehtyä, joten nyt saa pakkanen tulla!

Fasaaneilla

Kärsä pääsi eilen ensimmäistä kertaa fasaaneille, ja Urpo oli tietysti mukana tositoimissa. Urpolla meni paukkunoutoa lukuunottamatta hyvin. Kärsällä ei mennyt ihan nappiin, vaikka hän osasi jopa seisoa fasua. Seisonnan jälkeen menikin sitten pieleen, sillä Kärsä otti avanssin omin päin. Pudotusta ei siis saatu.



Illalla Urpo oli aivan tööt, mutta Kärsä vain porskutti menemään ja olisi koko ajan halunnut leikkiä. On se kyllä ihme, ettei monen tunnin työnteko oheistreeneineen saa Kärsää väsymään.

Vetoava katse

"Älä lähde töihin, jää kotiin heittelemään frisbeetä kanssani!"

Sohvanvaltaajat

"Ai miten niin sohvalla on ahdasta? Ihan hyvinhän tähän mahtuu!"

Lastenkutsuilla

Loppiaisena kävimme sukulaistytön synttäreillä Satakunnassa. Urpo ja Kärsä olisivat saaneet jäädä kotiin lepäämään siksi aikaa, mutta matka oli sen verran pitkä, että heidät oli otettava mukaan. Muuten heille olisi tullut pitkä päivä yksin kotona.

Kaikki sujui onneksi hyvin kutsuilla. Kärsää sai vahtia koko ajan, sillä hän meni ensitöikseen lastenhuoneeseen ja otti sieltä pehmolelun mukaan. Urpo sen sijaan yritti olla rauhallinen ja makoili enimmäkseen matolla, tosin Kärsä meni vähän väliä häiriköimään häntä.

Molemmat koirat olivat ihan hilseellä koko ajan, sillä vieras paikka, vieraat ihmiset sekä etenkin vilkkaat lapset olivat aika stressaavia. Kun tulimme illalla kotiin, koirat menivät heti nukkumaan eivätkä halunneet enää lenkille. Ruoka kyllä kelpasi, vaikka kylässä he imuroivat pöydän alta kaikki lasten tiputtamat muruset.

Sisaruslenkki

Eilen uhmasimme kelivaroituksia ja ajoimme Kärsän siskojen luo lenkkeilemään. Dumle ei valitettavasti päässyt lenkille tassuhaavan takia, mutta Pätkis viihdytti poikia. Kärsällä ja Pätkiksellä oli taas tosi kivaa yhdessä. Metsässä Urpo meni menojaan, mutta pennut pysähtyivät aina välillä painimaan lumessa.

Kärsän ja Pätkiksen emä Silny on taas saanut pennut kotonaan Hollannissa. Pentuja syntyi neljä ja niillä on sama isä kuin edellisellä pentueella, joten Kärsä ja Pätkis saivat neljä uutta täyssisarusta. Ihanaa, maailmassa ei koskaan voi olla liikaa seisojia!

Kaksin uuteen vuoteen

Kärsä joutui viettämään ensimmäistä uutta vuottaan kaksin kotona Urpon kanssa, koska isäntäväki oli töissä. Oli vähän kurjaa jättää heidät yksin koko yöksi, mutta asialle ei voinut mitään. Onneksi koirat eivät ole paukkuarkoja ainakaan. Illalla olimme pihalla, ja vaikka asumme aika syrjäisessä paikassa, niin jostain kuului koko ajan ilotulituksien ääniä. Kärsä höristi ehkä korviaan hieman, mutta ei reagoinut sen kummemmin. Urpon välinpitämättömyys auttoi varmasti.



Radio pauhasi täysillä koko yön, jotta Urpo ja Kärsä eivät kuulisi muita mahdollisia ääniä niin selvästi. Lähimmät naapurit olivat jo etukäteen ilmoittaneet, etteivät aio ampua raketteja, koska heilläkin on koiria ja hevosia. Kärsä oli yön aikana nakerrellut emännän kotiin unohtunutta työkännykkää, johon oli laitettu piippaavia muistutuksia. Onneksi kännykkä ei kuitenkaan mennyt käyttökelvottomaksi. Muuten Kärsä ei ollut tehnyt mitään tuhoja, vaikka roskiskin oli unohtunut esille.