Dramaattinen taivas

Eilen illalla oli aikamoinen pilvi taivaalla, kun lähdimme lenkille. Ehdimme kuitenkin hyvin tehdä lenkin ennen kuin sade alkoi.

Nyt on jo pimeää

Emännällä oli tänään aikainen aamuvuoro, joten lenkille oli lähdettävä jo neljältä. Silloin oli vielä pimeää, olisi melkein pitänyt olla heijastinliivi. Onneksi liikenteessä ei näkynyt ainuttakaan autoa siihen aikaan. Näihin pimeisiin aamuihin saa pian taas tottua, buhuu.

Aamukuudelta

Emännällä koitti tänään paluu töihin ja se tarkoitti lenkkiä heti aamusta. Onneksi oli sentään aurinkoinen aamu, niin ei tuntunut niin masentavalta.

Luontopolulla Sipin kanssa

Sipi lähti tänään seuraksemme luontopolulle juhlistamaan viimeistä lomapäivää. Sää oli mitä mainioin, tosin koirilla oli aika kuuma.

Heti alkuun matka meinasi tyssätä, kun Urpon tassu jäi pitkospuiden väliin ja ilmeisesti varvas vääntyi hieman. Hän otti muutaman askeleen kolmella tassulla ja ontui hetken, mutta sitten hän reipastui, ja matka pääsi jatkumaan.



Taukopaikalla paksukaispappa meni loikoilemaan strategisesti pikkuveljen jalkojen juureen. Mitään ei kyllä tainnut tippua Urpon harmiksi.



Seisojat ottivat tauon aika rennosti. Heillä oli pitkä remmi, mutta ihmeen vähän he kerjäsivät. Sipi sai olla vapaana ja hän palloili laavun ympärillä ja pysytteli poissa poikien ulottuvilta.



Loma sai oikein mukavan päätöksen, eikä Urpolla ja Kärsällä hätä ole tämän näköinen, sillä pian isännällä alkaa loma.

Pusuja pikkulikalta

Kärsä ei juurikaan piittaa ukin naapurintytöstä, pienestä Sylvi-seisojasta. Sylvi sen sijaan tahtoisi kovasti olla Kärsän ystävä ja antoi tälle pusuja, kun näimme tänään ukin luona.







Kärsä otti pusuja vastaan pitkin hampain vähän aikaa, mutta rupesi sitten murisemaan sen verran kovaa, että auton takaluukku pantiin kiinni. Urpo oli taas ihan rauhallinen pikkukoiran riekuista huolimatta.

Tyytymätön Kärsäeläin

Siinä missä Urpo on laiska mustikankerääjä, Kärsä on välillä liiankin innokas. Kuvassa hän on tyytymättömänä, koska häntä on juuri kielletty syömästä marjoja samasta varvusta mistä emäntä on juuri poimimassa niitä.

Taas liian kuuma

Onneksi nyt ei ole ollut ihan kamala hellekesä. Nämä yksittäiset hellepäivätkin tuntuvat tosin välillä olevan liikaa, kun ei voi mennä päivällä lenkille lainkaan tai jos menee, niin koirat täytyy viedä uimaan. Sekin on vähän hankalaa, kun turkit ehtivät kuivua niin nopeasti, että kohta koirat taas läähättävät. No mutta sentään tänään ei sada!

Laiska mustikankerääjä

Urpo lähti emännän ja pikkuveljen mukaan mustikkaan takapihalle, mutta ei jaksanut olla avuksi. Hän meni vain makoilemaan mättäälle ja nauttimaan metsän viileydestä.

Kangenmiekan kierros naisseurassa

Eilen Urpolla ja Kärsällä oli rankka päivä: ensin he pääsivät pitkälle lenkille, sitten he rötväsivät pihalla koko päivän ja illalla lähdimme vielä Kangenmiekan kierrokselle, joka on kahdeksan kilometrin pituinen vaellusreitti.



Seurana oli kaksi ihanaa neitoa, Sipi ja Nipsu. Villa ei tällä kertaa lähtenyt mukaan, koska reitti on mummelille liian pitkä ja ilmakin liian kuuma.



Urpo ei intoutunut uimaan purossa, vaikka hän pääsi vartavasten vapaaksi remmistä hetkeksi, jotta hän menisi juomaan ja vilvoittelemaan. Sipi sen sijaan olisi rypenyt jokaisessa lätäkössä.



Taukopaikalla seisojat olivat niin väsyneitä, että he menivät laavuun makoilemaan ja olivat välillä ihan puoliunessa, vaikka ihmisillä oli herkkuja. Heihin tuli vauhtia vasta, kun laavulle saapui pariskunta ihan hipihiljaa. Seisojat sekä Sipi rynnivät täyttä vauhtia haukkuen tunkeilijoiden luo, jotka olivat onneksi ymmärtäväisiä eivätkä pelänneet koiria. Silti aika nolo moka, että koirat olivat vapaana taukopaikalla ja pääsivät karkaamaan. Ainoastaan Nipsu oli kiltisti, koska hän ei tainnut edes ehtiä tajuta mitä tapahtui.







Ilta oli kerrassaan upea, ja Kärsä intoutui uimaan koirien uimapaikalla vielä lopuksi. Kotimatkalla autossa oli hyvin hiljaisia koiria.

Uneliaat synttärivieraat

Tänään vietämme pikkuveljen kolmevuotissynttäreitä. Juhlissa ovat Urpo ja Kärsä, jotka eivät tosin jaksa juhlia kovin paljon. He makaavat vain sohvalla.

Sataa aina vain

Kesäloma on toki joka tapauksessa mukavaa aikaa, mutta tämä jatkuva sade voisi jo tauota! Ärsyttää aina pukea koirillekin sadetakit päälle, hirveä härdelli aina lähtiessä. Sitten saisi sataa, kun emäntä joutuu taas istumaan töissä pitkät päivät (tai yöt) ja koirat joutuvat olemaan sisällä.

Pyöräilyä ja joogaa

Kärsä ja pikkuveli harrastavat pyöräilyä ja joogaa. Kärsä ei tosin pyöräile eikä pikkuveli joogaa.

Harvinainen iltalenkki

Kävimme äsken juoksulenkillä, koska ilta on aika viileä ja tuulinen. Koirilla oli silti aika lämmin, mutta lenkki oli onneksi vain seitsemän kilometrin pituinen. Yleensä emme käy juoksemassa illalla, emmekä juurikaan juokse alle kymmenen kilometrin matkoja, mutta joskus on kiva toimia toisin vaihtelun vuoksi.

Kärsän tyylit

Kärsällä on monenlaista rötväystyyliä. Jos hänellä on kuuma, hän makaa selällään jalat levällään. Joskus hän ei oikein tiedä missä olisi hyvä makoilla ja saattaa jäädä roikkumaan puoliksi patjalle ja puoliksi lattialle.

Aikainen maanantailenkki

Eilisillan kamala sade lakkasi juuri sopivasti täksi aamuksi, koska tänään oli lähdettävä lenkille kuudelta lomasta huolimatta. Mikäs sen parempi viikon aloitus kuin juoksulenkki!

Urpo ei ollut messissä lainkaan, joten emäntä köytti hänen remminsä kiinni juoksuvyöhön. Se on vähän vaarallista sen puoleen, että jos Urpo saisi päähänsä lähteä jonkun jäniksen tms. perään, niin emäntä ei saisi häntä irti millään. Mutta onneksi Urpo ei ole näistä koirista se hullumpi tapaus.

Kaksitoista kilometriä sujui tunnissa kakka- ja haistelutaukoineen, joten Kärsä piti kyllä huolen siitä, ettei vauhti ollut liian hidas.

Vetistä menoa

Tapasimme tänään pitkästä aikaa Moonan ja Rudyn lenkkeilyn merkeissä. Tällä kertaa ulkoilimme Raisiossa Haunisten altaalla, missä myös Villa ja Sipi käyvät usein. Kuinka ollakaan, törmäsimme heti parkkipaikalla Sipiin, joka oli myös lähtenyt ulkoilemaan isäntäväkensä kanssa. Emme kuitenkaan lähteneet porukalla kiertämään lenkkiä, koska seisojanelikon kanssa on ihan tarpeeksi tekemistä.

Rudy oli siis taas mukana niin kuin viimeksi ja kaikki meni yhtä hienosti taas. Urokset kohtelivat toisiaan kuin ilmaa, vaikka varmasti kaikki huomasivat toisensa. Lenkkeily vaati tietysti hieman ylimääräistä vaivaa Moonan ja Rudyn emännältä, joka joutui siirtämään Rudya koko ajan reunasta toiseen Urpon ja Kärsä poukkoillessa minne sattuu.

Lenkin puolivälissä törmäsimme taas Sipiin, joka oli käynyt uimassa monta kertaa matkan aikana kaatosateesta huolimatta. Seisojia ei tohtinut päästää veteen, vaikka etenkin Moona olisi kovasti halunnut. Urpokin oli hyvin kiinnostunut uimassa olleista lintupoikueista.

Oli muuten kiva huomata, että koirien sadetakeista oli todellista hyötyä. Vaikka vettä tuli kuin esteristä, koirien selät olivat ihan kuivat lenkin jälkeen.

Lenkin jälkeen piipahdimme vielä Villan ja Sipin kotona, koska pitihän meidän tavata myös Villa, joka oli jäänyt kotiin lepäämään. Ensin Urpolla ja Kärsällä oli kauheat luutalkoot, mutta aika pian he kuukahtivat taljoiksi lattialle.

Hikinen juoksulenkki

Tänä aamuna koirat veivät emännän pitkästä aikaa juoksemaan. Kesäkuu oli niin helteinen, ettei voinut haaveillakaan juoksemisesta, mutta nyt on tavallinen suomalainen kesäsää.

Silti oli liian lämmin, sillä Kärsä läähätti alusta saakka ja Urpokin meinasi kuolla matkalla, vaikka lämpötila oli noin 15 astetta eikä aurinko paistanut. Urpo ei ollut muutenkaan kiinnostunut juoksemisesta, mutta onneksi Kärsä hoiti taas vetohommat.

Metsästyskautta odotellessa

Urpo haaveilee jo metsästyskauden alusta ja totuttelee taas lintuhommiin löytämällään pikkulinnun raadolla.

Kerjuuhommissa

Pikkuveli tykkää syödä pihalla näin kesäloma-aikaan, joten koirat joutuvat välillä ulkonakin keskeyttämään rötväämisen ja ryhtymään kerjuulle. Avoin kerjääminen on tosin vähän rasittavaa - lapsikin huutaa "mene pois" oikein painokkaasti, kun koirat tunkevat ihan lähelle nuuhkimaan ruokia.