Sopu sijaa antaa

Ennen yövuoroa on kiva ottaa päiväunet sohvalla, kun on noin ihanat kaverit ihan kyljessä kiinni. Ei tarvitse edes peittoa, kun on kaksi lämpöpatteria viekussa.

Kakkaa, nam!

Kuljemme sellaisia metsäpolkuja pitkin, missä joku ulkoiluttaa hevosiaan. Naapurillamme on myös hevosia, joilla ratsastetaan yhteistä tietä pitkin. Urpolle ja Kärsälle löytyy siis joka päivä herkkuja lenkin varrelta: hevosen sontaa! Etenkin Urpoa on vaikea saada eteenpäin, kun polulla on kakkaa, sillä hän jäisi syömään sitä vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Onhan jäätynyt paska tietysti aika ihanaa...

Ruokinta kuin ruokinta

Kärsä on tunnetusti hyvin kiinnostunut ruoka-ajoista ja hän on hyvin kiinnostunut myös lintujen ruokintapaikasta kotipihalla. Aina kun linnut saavat lisää siemeniä, niin Kärsä rientää paikalle katsomaan, olisiko hänellekin jotain herkkua tarjolla. Joskus aikaisemmin Kärsä on onnistunut syömään lintujen ruuat ja oksennellut sitten siemeniä pitkin lattioita. Urpostakin on tullut melkoisen ahne, mutta hän ei sentään ole vielä kiinnostunut lintujen ruuista.

Lumimyräkän keskellä

Tänään alkoi kauhea lumimyrsky iltapäivällä. Koirat olivat yksin kotona emännän työpäivän ajan ja he joutuivat odottamaan hieman normaalia pidempään, koska ajokeli oli niin huono. Moottoritiellä oli sattunut onnettomuus ja liikenne mateli, mutta ei auttanut muu kuin pysyä rauhallisena. Koirat hyötyvät kuitenkin enemmän myöhässä kotiin saapuneesta kuin kolaroineesta ja sairaalaan kiidätetystä emännästä.

Varsovalainen koira

Isännän uudessa kotikaupungissa Varsovassa näkyy jonkin verran koiria ihan ydinkeskustassa. Suurin osa on kadulla remmissä, mutta puistoissa näkee vapaana telmiviä koiria. Yksi ihana tapaus tuli vastaan kadulla isäntänsä perässä: vanha schäferin näköinen koira kulki isäntänsä kanssa jalkakäytävällä ilman remmiä. Kun isäntä meni kauppaan ja näytti koiralle kädellä merkin, se jäi odottamaan kaupan ulkopuolelle edelleen ilman remmiä. Siinä se palloili itsekseen eikä välittänyt ohikulkijoista. Siinä oli parivaljakolla molemminpuolinen luottamus kohdillaan!

Urpo on joskus nuorempana odottanut kaupan ulkopuolella sillä aikaa kun isäntäväki on käynyt ostoksilla, mutta Kärsää ei voisi jättää edes hetkeksi. Kärsä on niin läheisriippuvainen, että hän purisi remmin poikki ja pyrkisi mukaan kauppaan.

Yllättävä käänne sohvaperunoiden elämässä

Eilen illalla koirat olivat emännän kanssa sohvalla rötväämässä tavalliseen tyyliin, kun Kärsä lähtikin yhtäkkiä menemään eikä tullut takaisin. Ei mennyt pitkään, niin Urpokin hyppäsi alas sohvalta ja paineli Kärsän perään. Kului ainakin puoli tuntia eikä kumpikaan koira palannut emännän kainaloon. He olivat menneet vierashuoneen sängylle nukkumaan ihan vierekkäin jättäen emännän lehdelle soittelemaan.

Päivänsankarin päivä

Kärsä vietti eilen kolmevuotispäiväänsä mukavissa merkeissä. Se ei tietysti ollut kovin mukavaa, että hän joutui jäämään Urpon kanssa kahdestaan kotiin sekä päivällä että vielä koko yöksi emännän työn takia, mutta muuten päivä oli onnistunut. Hän sai lahjaksi nakkipaketin, josta ruuan kanssa tarjoiltiin kolme nakkia nappuloiden kanssa.

Illalla Kärsä pääsi leikkimään pitkään pannassa olleella frisbeellä, joka on hänen ehdoton lempilelunsa. Kärsä ei koskaan kyllästy siihen! Noudot sujuivat enimmäkseen hyvin. Kärsä karkasi vain kerran frisbeen perään ennen aikojaan, mutta muuten noutaminen meni mallikkaasti, eikä luovutuskaan ollut vaikeaa.

Kolmevuotias

Kärsä täyttää tänään kolme! Hän on meille kauhean rakas hassuttelija, aina yhtä hölmön onnellinen Käppyrä. Päivänsankari saa myöhemmin tänään nakkeja perinteiseen tapaan sekä tietysti paljon huomiota, mitä hän rakastaa. Emäntä ei pääse edes vessaan ilman, että Kärsä ryntää paikalle ja haluaa mukaan.

Lomalla hoitolassa

Urpo ja Kärsä tulivat eilen takaisin kotiin oltuaan viisi yötä koirahoitolassa sillä aikaa, kun emäntä kävi ulkomailla katsastamassa isännän uudet kuviot. Hoitola oli se sama, missä he ovat olleet ennenkin, ihana Pia's Dreamdogs.



Kaikki meni jälleen kerran hyvin, vaikka onkin aina vaikeaa jättää koirat. He ovat varmaan salaa tyytyväisiä, kun saavat kerrankin olla rauhassa ilman, että joku on koko ajan lässyttämässä ja lääppimässä!

Haastava talvikeli

Lämpötila pyöri koko viime viikon nollan molemmin puolin, ja maa oli koko ajan joko sohjoinen tai röpelöjäässä. Urpolla aukesi yksi polkuantura hieman yhtenä aamuna ja siitä tuli verta. Onneksi verenvuoto tyrehtyi melkein heti, sillä hän oli ihan kauhuissaan, kun tassu piti putsata ja tarkistaa. Urpo ei yhtään tykkää siitä, että tassuja kopeloidaan!

Liikaa leluja?

Joskus Urpon ja Kärsän pitää tyhjentää koko lelukopan sisältö lattialle eivätkä he silti tiedä millä lelulla pitäisi leikkiä. Sitten kun toinen valitsee jonkun, niin toinen haluaa tietysti juuri sen saman lelun.

Kerjäläis-Kärsä

Kärsä ei yhtään tykkää sitrushedelmistä, mutta silti niitä täytyy kerjätä varmuuden vuoksi. Jospa se greippi olisikin tällä kertaa hyvänmakuinen. Vaikka "herkkupala" on kertaalleen jo todettu pahaksi, niin Kärsä ei malta lähteä pois ruokkivan käden äärestä. Eihän sitä koskaan tiedä, jos jostain putkahtaisi jotain parempaa!

Väsynyt veitikka

Kärsä on kieltämättä erittäin hassu nukkuja. Jos hän ei roiku sohvan reunalla, niin sitten hän makaa selällään suu auki ja kuorsaa kovaan ääneen.

Roikkonukkuja

Kärsällä on joskus hyvin omintakeinen nukkumistyyli. Yhtenä iltana hän jäi roikkumaan puoliksi sohvan päälle ja nukahti siihen.

Lääkitys kohdillaan

Urpo kävi viime viikolla lääkärissä virtsankarkailun vuoksi ja sai lääkekuurin, jonka teho kestää viitisen kuukautta. Nyt ainakin näyttää siltä, että lääke toimii hyvin, sillä mitään karkailua ei ole ollut havaittavissa sen koommin kun kuuri alkoi.



Toinen hyvä asia lääkkeessä on se, että se uppoaa Urpon kitaan ihan mukisematta ruuan seassa. Kaikki muut lääkkeet on täytynyt survoa suoraan suuhun kauhean taistelun kera, mutta ilmeisesti hormonilääke ei ole kovin pahanmakuista.