Kauden aloitus käsillä

Tulevana viikonloppuna Urpo ja Kärsä pääsevät vihdoin aloittamaan jahtikauden Ilomantsissa. Vähän kyllä jännittää, että miten Urpolla menee, koska hän on selvästi vanhentunut vuoden takaisesta.

Juoksulenkkejähän hän ei enää tee eikä välillä halua lähteä edes kävelylle mukaan. Aamuisin hän saattaa jäädä sohvalle makoilemaan, kun Kärsä lähtee kävelemään. Intoa varmasti piisaa, mutta kunto on eri asia.

Kiire pihalle

Auta armias, jos on kaunis ilma ja isäntäväki joutuu olemaan töissä! Heti kun emäntä pääsee kotiin, koirilla on kauhea kiire pihalle, mutta ei suinkaan tarpeilleen vaan ottamaan aurinkoa. Nyt onkin ollut upeita syyspäiviä, joten kyllä kelpaa. Enää puuttuu jahtikauden aloitus, mutta siihenkin on tulossa muutos ihan pian.

Vanhojen muistelua

Tänä viikonloppuna on ilmeisesti Junkkari meneillään, kun some on täynnä kuvia ja juttuja nuorista ja reippaista kanalintukoirista Lapualla. Siitä tulikin mieleen pukea Urpolle Junkkari-mantteli, joka ihme ja kumma mahtui yhä päälle. Kyllä Urpo on vain komea ja viisas otus!

Ruoka vaihtoon

Nyt meidän koirilla on ollut niin paljon vatsavaivoja, että he saavat vaihtaa ruokamerkkiä. He ovat syöneet jonkun aikaa Pure Natural Sensitive -nappuloita, mutta koska heillä tuntuu olevan vuorotellen vatsat kuralla, niin täytyy nyt kokeilla Nutriman Digestion-kuivamuonaa. Se on kalliimpi merkki, mutta sitä tuntuu ainakin olevan hyvin saatavilla, mikä on myös tärkeää.

Jos uusi ruoka on koirien vatsoille sopivaa, niin säästyväthän siinä pesulakulutkin, kun ei tarvitse olla parin kuukauden välein viemässä mattoja pesuun. Viimeksi pesulanpitäjä huikkasi jo ovella, että taasko on koirankakkamatto tulossa pesuun...

Hakureissu

Aina kun emäntä on etätöissä, Urpo ja Kärsä pääsevät työpäivän jälkeen mukaan hakemaan pikkuveljeä päiväkodista. He saavat odottaa puuhun kiinni sidottuna portin ulkopuolella. He ovatkin tottuneet siihen ihan hyvin ja odottavat kiltisti, vaikka heitä ei koskaan ole jätetty esimerkiksi kaupan ulkopuolelle odottamaan.

Joskus kotimatka voi vähän venähtää, jos vaikka tienposkessa on mielenkiintoinen kaivuri.

Kärsän aamulenkki

Kärsä pääsi emännän kanssa juoksulenkille aamupakkasella. Urpokin olisi tahtonut mukaan, hän jäi ovelle vinkumaan ja oli kuulemma kytännyt ikkunan ääressä koko lenkin ajan, vaikka isäntä oli hänen kanssaan kotona.



Tuntui, että Kärsällä oli paljon hajuja haisteltavana, mutta ajanottokello näytti kuitenkin melkein ennätysaikaa kyseiselle reitille. Kärsällä oli kyllä vauhti päällä aina kun hän malttoi juosta eikä jäänyt haistelemaan.

Vauhdikas viikon aloitus

Urpon ja Kärsän viikko alkoi vauhdikkaasti, kun he pääsivät heti aamusta koirametsään Moonan kanssa. He eivät tosin ensin meinanneet edes huomata Moonaa, joka tuli portista sisään hiukan jälkijunassa. Moonan piti suunnilleen juosta päin Kärsää ennen kuin tämä äkkäsi, että tarjolla on seuraa.



Kärsä ja Moona viilettivät pitkin koirametsää peräkanaa hurjaa vauhtia Urpon keskittyessä omiin hommiinsa. Kyllä Urpokin otti muutamia juoksuaskelia, mutta enimmäkseen hän haisteli vain hajuja omaan tahtiin.

Yhden kerran Moona meinasi vähän törmätä Urpoon leikin temmellyksessä ja silloin Urpo ärähti hiukan. Onneksi törmäyksiä ei sen koommin sattunut, mutta kyllä taas pistää miettimään, että miksi Urpo olisi vihainen narttukoiralle. Ettei vain olisi mitään kipuja, jotka aiheuttavat ärtymystä...

Saunaeläin

Kärsä tuli emännän seuraksi saunaan ripustamaan pyykkejä ja jäi lauteiden alle makoilemaan. Siellä oli varmasti mukavan lämmintä, vaikka sauna ei ollut päällä. Lattialämmitys pitää kuitenkin pienen sauna- ja kylppäritilan mukavan lämpimänä.

Vihdoin kotona

Itäisessä Suomessa oli mukavaa, mutta kotona on tietysti parasta! Onneksi meillä on täällä varsinaisessa Suomessakin hienoja polkuja.



Koirat sekosivat emännän kotiinpaluusta niin, että riekkumisesta ei meinannut tulla loppua. He pääsivät heti pitkälle metsälenkille ja olivat niin innoissaan, että heräsi epäilys siitä, kuinka paljon (vähän) he oikein ovat päässeet isännän kanssa lenkille emännän reissun aikana.

Urpo oli ainakin päässyt sen verran, että hän oli kerennyt hotkaista noin kilon mutapaakun suuhunsa tienposkesta. Nyt sitten odotellaan vain milloin alkaa ripuli...

Etätyöläisen lämmike

Kärsä kaipaa aina välillä huomiota ja kiipeää etätyöläisen syliin lämmittämään. Samalla saattaa firman tietoturva kärsiä, kun tietoa vuotaa Kärsän suuriin korviin, hups!

Sillä välin idempänä

Urpo ja Kärsä seuraavat kotona isännän kanssa etäluentoja sillä aikaa, kun emäntä ja pikkuveli retkeilevät idempänä Sipin ja Nukan kanssa. Valkkareilla on kyllä hyvät oltavat, kun he pääsevät joka päivä retkelle uusille poluille ja saavat mennä välillä uimaankin kauniissa maisemissa.

Toiveikas Kärsä

Kärsä on ahkerasti odottanut ikkunan ääressä, että emäntä ja pikkuveli palaisivat reissusta. Hän on rötvännyt sohvalla Urpon viekussa ja käynyt aina välillä moikkaamassa läppärillä työskentelevää isäntää.

Ihan epäreilua!

Kanalinnustus on alkanut ja lintukoirien pitäisi olla hommissa jo, mutta Urpo ja Kärsä joutuvat olemaan vain kotona. Kaiken lisäksi emäntä lähti tänään reissuun pikkuveljen kanssa ja jätti koirat kotiin, vaikka heidän oli tarkoitus lähteä mukaan mökkeilemään. Se ei kuitenkaan käynyt, koska matkaseurueeseen kuuluvalla Nukalla on alkanut ensimmäinen juoksuaika.

Onneksi isännällä on sentään etäviikko, niin Urpo ja Kärsä saavat olla kotona lempi-ihmisensä kanssa.

Autoon jämähtänyt

Kärsä jäi kauppareissun jälkeen auton peräkonttiin makoilemaan, vaikka luukku oli auki ja Urpo hypännyt pois aikoja sitten. Lopulta pikkuveli meni houkuttelemaan Kärsää pois autosta, mutta tämä halusi loikoilla siellä. Onhan pienen auton peräkontti toki varmasti ihan miellyttävä nukkumapaikka peittoineen päivineen.

Kärsä vauhdissa

Kun emäntä oli eilen selvinnyt Urpon ripulimatoista, oli aika lähteä Kärsän kanssa juoksemaan. Kärsä oli taas intoa täynnä ja veti oikein hyvin - 13 kilometrin lenkki taittui tunnissa. Urpo oli kovasti lähdössä mukaan ja nosti äläkän, kun hänet jätettiin kotiin, mutta oli lopulta kuitenkin tyytyväisenä isännän kanssa.

Sunnuntaiylläri

Urpolla oli muutama viikko sitten ripuli viimeksi ja nyt taas. Emäntä heräsi aamulla puoli viideltä kamalaan käryyn, joka tuli mistäs muualtakaan kuin olohuoneen matoilta. Urpo oli onnistunut ripuloimaan molemmille matoille, jotka lähtevät heti arkena pesulaan.

Nyt herää tietysti jälleen kerran kauhea huoli Urposta, kun niin usein on ripulia. Aikaisemmin Kärsä oli jatkuvasti löysävatsainen, mutta nyt kun hän ei enää syö kalaa, niin siitä ongelmasta on päästy. Nyt kun vielä keksisi mikä ongelma Urpolla on... Vai onko kenties syöpä.

Kiltit mummunpojat

Nyt kun mummu on säännöllisesti meillä hoitamassa pikkuveljeä, hän hoitaa tietysti samalla myös koiria. Mummu alkaa kuulua vakiokalustoon sen verran, että koirien on pakko päästä syliin koko ajan. Onneksi he ovat olleet kiltisti tähän mennessä ja ovat sen varjolla päässeet myös ulkoilemaan mummun kanssa. Ei mene hyvä auringonpaiste hukkaan, kun pääsee mukaan pihalle!

Taas suru-uutinen

Kato käy Urpon pentueessa - nyt on enää neljä jäljellä kahdeksasta, sillä Vimma-sisko on päässyt koirien taivaaseen. Vimma oli aina ihan Urpon kaksonen ulkonäöltään, he jopa vanhenivat ihan samalla tavalla naamasta ja tassuista haarmantuen.

Lepää rauhassa, Vimma.

Kuvassa Urpon ja Vimman leikkejä pentutreffeillä heinäkuussa 2011.