Urpo aloitti karkauspäivän karkaamalla aidan väärälle puolelle. Hän viipyi siellä pitkään, viiletti pusikossa niin että kahina vain kuului, kun takki hankasi oksia vasten.
Onneksi kello oli vasta puoli kuusi, niin liikkeellä ei ollut muita. Urpo sai siis viilettää rauhassa, eikä karkaaminen haitannut niin paljon.
Tänään on Urpon elämän kolmas karkauspäivä. Toivottavasti tulee vielä neljäskin!
lauantai 29. helmikuuta 2020
perjantai 28. helmikuuta 2020
Peruuntunut juoksulenkki
Tänä aamuna olisi ollut mahdollisuus mennä pitkästä aikaa juoksulenkille, mutta ulkona olikin niin kylmä, että lenkki muuttui kävelylenkiksi. Emäntä olisi varmasti pärjännyt ja koiratkin, mutta kun pakkasta oli 13 astetta, niin koirien oli parempi olla takit päällä ulkona. Takit päällä ei taas oikein ole hyvä juosta, koska juoksuvaljaiden kanssa ei voi pitää vaatteita. Vähän harmitti, mutta tulee niitä tilaisuuksia toistekin.
torstai 27. helmikuuta 2020
Köntsät matolla
Tänään emäntää odotti ihana yllätys työpäivän jälkeen: hirveä kasa pökäleitä matolla! Se saattoi olla siinä jo aamulla, koska aamulenkin jälkeen sisällä oli joku paha haju, mutta eihän sitä hämärässä mitään mustia pökäleitä huomaa.
Ennen aamulenkkiä Urpo vinkui ovella, joten on mahdollista, että hän on käynyt vääntämässä tortut lattialle sillä aikaa kun emäntä oli vessassa aamupesulla.
Joka tapauksessa matto sai pienimuotoisen pesun ja nyt se saa jäädä yöksi ulos pakkaseen tuulettumaan.
keskiviikko 26. helmikuuta 2020
Piikki emännälle
Yhtenä päivänä ukki tuli käymään ja koirat pyrkivät heti hänen syliinsä. Kärsä meni ihan oikeasti syliin asti ja katsoi sieltä emäntää hyvin katkeralla ilmeellä kuin sanoakseen, että näin meitä koiria kuuluu hoitaa.
Valitettava tosiasia on, että koirat jäävät välillä vähän paitsioon töiden ja lapsenhoidon takia. Toki he saavat ruokaa ja lenkitystä, mutta syliaika jää melko vähiin.
Valitettava tosiasia on, että koirat jäävät välillä vähän paitsioon töiden ja lapsenhoidon takia. Toki he saavat ruokaa ja lenkitystä, mutta syliaika jää melko vähiin.
tiistai 25. helmikuuta 2020
Kevään ensimmäiset rötväyskelit
Aamulla oli pakkasta melkein kymmenen astetta, mutta iltapäiväksi lauhtui ja aurinko alkoi lämmittää ihan oikeasti. Räystäältä tippui vettä ja liiterin edessä oli oikein lämmintä. Urpo ja Kärsäkin huomasivat sen heti ja menivät makoilemaan vanhalle vauvanpatjalle.
Lämpö tarkoittaa tietysti sitä, että myös käärmeet ja punkit tekevät pian tuloaan. Sitä emme niin kovasti odota, mutta muuten kevät saa tulla! Talvikin toki, jos on vielä tullakseen.
sunnuntai 23. helmikuuta 2020
Melkein emännän viekussa
Mummu on ollut joitakin öitä meillä hoitamassa pikkuveljeä ja nukkumajärjestelyt ovat menneet uusiksi. Emäntä on nukkunut vierashuoneessa, joka on oikeastaan ollut koirien nukkumapaikka sitä lähtien, kun vierassänky laitettiin takaisin sinne. Vanha sänky on kuitenkin niin huonossa kunnossa, että emäntä on nukkunut mieluummin hetekalla, jolloin koirat ovat saaneet olla vanhalla sängyllä.
Ensin vähän jännitti, että yrittävätköhän koirat tunkea hetekalle, mutta he ovat onneksi pysynet omalla puolellaan. Etenkin Urpo on kuitenkin varmasti ollut tyytyväinen päästessään emännän kanssa edes samaan huoneeseen, sillä hän on parina iltana ollut makkarin portilla sen näköisenä, että hän kaipaisi vähän huomiota ja seuraa nyt kun isäntä on pari viikkoa reissussa.
lauantai 22. helmikuuta 2020
Tuuli-myrsky
Huhhuh mikä ilma tänään on ollut! Sade alkoi jo aamulla ja myöhemmin alkoi vielä tuulla todella kovaa, mutta koiranomistajalla ei oikein ole vaihtoehtoa, lenkille on mentävä. Urpo ja Kärsä eivät millään olisi halunneet lähteä, kun he huomasivat kuinka kovaa siellä sataa, mutta sitten kun he tajusivat emännän olevan tosissaan, niin he olivatkin ihan tyytyväisiä ja haistelivat hajuja normaaliin tapaan. Palatessa auton peräkontissa oli kaksi hyvin uitettua rakkia.
Iltapäivällä sähköt menivät poikki pariksi tunniksi ja nyt illalla vielä uudestaan noin puoleksi tunniksi. Koirat ovat käyneet aamuisen lenkin jälkeen ulkona vain pikaisesti tarpeillaan, koska koko piha lainehtii veden määrästä.
torstai 20. helmikuuta 2020
Ase öykkäröintiä vastaan
Urpo ja Kärsä ovat välillä niin täpinöissään, etteivät mitkään käskyt auta, niin kuin esimerkiksi sinä iltana, kun mummu yritti nukuttaa lasta ja he vain louskuttivat koko illan. Emäntä keksi siihen uuden aseen, suihkupullon. Sillä kun suihkauttaa päin pläsiä, niin johan loppuu öykkäröinti.
Suihkupullo toimii myös ruokapöydän ääressä, missä koirilla on tapana päivystää pikkuveljen ruoka-aikoina. Enää ei tarvitse kuin ottaa suihkupullo esille, niin koirat poistuvat vähin äänin omille paikoilleen.
Suihkupullo toimii myös ruokapöydän ääressä, missä koirilla on tapana päivystää pikkuveljen ruoka-aikoina. Enää ei tarvitse kuin ottaa suihkupullo esille, niin koirat poistuvat vähin äänin omille paikoilleen.
keskiviikko 19. helmikuuta 2020
Öykkärit vauhdissa
Eilen illalla mummu oli hoitamassa koiria ja pikkuveljeä sillä aikaa kun isäntäväki oli töissä. Kun pikkuveljen oli aika mennä nukkumaan, koirat alkoivat öykkäröidä ja sabotoida pienen unta haukkumalla vähän väliä jotain täysin olematonta. Siinä vaiheessa kun emäntä tuli kotiin, mekkala oli jo aikamoinen ja lapsi edelleen hereillä. Hirveää sikailua!
Sitten kun emäntä oli tullut kotiin, he rauhoittuivat vihdoinkin ja rojahtivat sohvalle nukkumaan.
Sitten kun emäntä oli tullut kotiin, he rauhoittuivat vihdoinkin ja rojahtivat sohvalle nukkumaan.
maanantai 17. helmikuuta 2020
Synttäriaamiainen
Kärsä sai syntymäpäivänään aamupalaksi halin pikkuveljeltä sekä kuusi nakkia jauhelihan kera. Kaikki maistui hänelle oikein hyvin niin kuin arvata saattaa.
Muuten juhlapäivä oli vähän kurja, koska ulkona satoi ihan koko päivän ja emäntä lähti reissuun. Koiria hoitamaan jäänyt isäntä oli pahoinvoiva eikä pystynyt käyttämään heitä ulkona muuta kuin metsässä juoksemassa vähän aikaa.
Muuten juhlapäivä oli vähän kurja, koska ulkona satoi ihan koko päivän ja emäntä lähti reissuun. Koiria hoitamaan jäänyt isäntä oli pahoinvoiva eikä pystynyt käyttämään heitä ulkona muuta kuin metsässä juoksemassa vähän aikaa.
sunnuntai 16. helmikuuta 2020
Kärsä 6 vuotta
perjantai 14. helmikuuta 2020
Vapaapäivä saaristossa
Isäntä piti tänään vapaapäivän ja vei koirat saaristoon kalastamaan. Tällä kertaa reissu oli parempi kuin viimeksi, sillä sää suosi. Koirat saivat rötvätä auringossa koko päivän eikä tuulikaan ollut kova.
Reissu oli koirille kannattava myös sen puoleen, että he saivat kerjättyä itselleen makkaraa sekä herkkutikkuja. Kotona sellaisia ei olisi ollut tarjolla.
Reissu oli koirille kannattava myös sen puoleen, että he saivat kerjättyä itselleen makkaraa sekä herkkutikkuja. Kotona sellaisia ei olisi ollut tarjolla.
torstai 13. helmikuuta 2020
Tyyntä myrskyn jälkeen
tiistai 11. helmikuuta 2020
Automatkalla
Meillä onneksi molemmat koirat ovat jo pienenä oppineet matkustamaan autossa. He ovat vain tyytyväisiä päästessään mukaan, sillä yksin kotiin jääminen on paljon kamalampaa kuin autolla matkustaminen. He makoilevat yleensä aika rauhassa takakontissa ja nousevat istumaan vasta kun vilkku menee päälle tai vauhti hidastuu.
sunnuntai 9. helmikuuta 2020
Lentävä lenkki
Yleensä lähdemme juoksulenkille heti aamusta, mutta yhtenä päivänä emäntä sai inspiraation ja vei koirat juoksemaan työpäivän jälkeen. Ilta alkoi jo hämärtyä, mutta kevyen lumipeitteen ansiosta näkyvyys oli silti hyvä.
Koirat olivat aivan liekeissä, Urpokin juoksi kuin viimeistä päivää. Lenkistä tuli todella vauhdikas. Ehkä siihen vaikutti se, että koirat tiesivät saavansa ruokaa lenkin jälkeen, toki vasta pienen levähdystauon jälkeen.
Koirat olivat aivan liekeissä, Urpokin juoksi kuin viimeistä päivää. Lenkistä tuli todella vauhdikas. Ehkä siihen vaikutti se, että koirat tiesivät saavansa ruokaa lenkin jälkeen, toki vasta pienen levähdystauon jälkeen.
lauantai 8. helmikuuta 2020
Häntä rikki
Juuri kun Kärsä sai vapauttavan tuomion maksavaivoista, niin hän aiheutti itselleen seuraavan ongelman: hännänpää meni rikki leikin tuoksinassa. Kärsä juoksi niin hurjana pallon perässä, että häntä ei pysynyt mukana menossa. Siitä tuli jonkun verran verta, mutta eipä sille oikein voi muuta tehdä kuin pyyhkiä ja toivoa parasta. Mitään sidettä siihen ei kannata askarrella, koska Kärsä saisi sen kuitenkin heti irti.
perjantai 7. helmikuuta 2020
Talvinen aamu
Ensimmäistä kertaa tänä "talvena" koirille piti laittaa takit päälle ihan tavalliselle kävelylenkille. He ovat tähän mennessä käyttäneet takkejaan vain veneessä, mutta tänä aamuna mittari näytti -13 astetta, joten lämmikkeelle oli tarvetta.
Hoviompeljan korjaama takki oli ensimmäistä kertaa käytössä Kärsällä. Aikaisemmin takin kiinnityssysteemi oli todella kökkö, mutta nyt se pysyi hyvin päällä, kun remmi menee selän yli eikä vatsan alta niin kuin ennen.
keskiviikko 5. helmikuuta 2020
Ei maksa vaivaa
Kärsä kävi tänään neljättä kertaa verikokeessa elokuisen käärmeenpureman jälkeen ja sai vihdoin ja viimein puhtaat paperit! Luultavasti hän oli kunnossa jo joulukuussa, mutta silloin verikokeen tuloksia vääristivät runsas raa'an lihan syöminen sekä rankka liikuntasuoritus päivää ennen lääkärikäyntiä.
Nyt voi vihdoinkin tehdä vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön. Kärsän tämänkertainen kärsäkkyys on maksanut isäntäväelle jo lähes 850 euroa verikokeineen, eikä summaan sisälly lääkkeisiin mennyt raha, koska "lääkkeet" ovat tukiravinteita, joita vakuutus ei korvaa. Niihinkin on mennyt monta sataa euroa.
tiistai 4. helmikuuta 2020
Ruokarallin loppu?
Pieneen kotikaupunkiimme avattiin vuoden alussa uusi eläintarvikeliike. Vanha sulki ovensa joskus viime vuoden puolella, ehkä kesällä jo (?), ja siitä lähtien meidän on ollut pakko hakea koirille ruokaa jostain kauempaa.
Uudessa eläinkaupassa myydään Nutroa, jota Urpo ja Kärsä söivät ennen kuin sen saatavuus heikkeni siihen malliin, että sitä piti etsiä kissojen ja koirien kanssa ympäri maakuntaa. Uuden eläinkaupan kanssa kävi vielä niin hyvä tuuri, että Nutroa myytiin pilkkahintaan, koska se on menossa vanhaksi huhtikuussa.
Nyt meillä on monta säkkiä ruokaa varastossa, eikä jatkossa tarvinne ajella pitkin ja poikin nappuloiden perässä. Riippuu toki Nutron saatavuudesta, mutta jos sitä ei saa, niin toivon mukaan paikallisessa eläinkaupassa on jotain muuta seisojille sopivaa murkinaa.
Uudessa eläinkaupassa myydään Nutroa, jota Urpo ja Kärsä söivät ennen kuin sen saatavuus heikkeni siihen malliin, että sitä piti etsiä kissojen ja koirien kanssa ympäri maakuntaa. Uuden eläinkaupan kanssa kävi vielä niin hyvä tuuri, että Nutroa myytiin pilkkahintaan, koska se on menossa vanhaksi huhtikuussa.
Nyt meillä on monta säkkiä ruokaa varastossa, eikä jatkossa tarvinne ajella pitkin ja poikin nappuloiden perässä. Riippuu toki Nutron saatavuudesta, mutta jos sitä ei saa, niin toivon mukaan paikallisessa eläinkaupassa on jotain muuta seisojille sopivaa murkinaa.
sunnuntai 2. helmikuuta 2020
Kivireki perässä
Urpo ei ollut tänään juoksutuulella laisinkaan. Aamulla sateli vielä vettä, kun emäntä raahasi koirat juoksulenkille, joten siinä saattoi olla syy Urpon haluttomuuteen.
Hän majoittui heti aamupalan jälkeen vierashuoneen sängylle eikä noussut sieltä ennen kuin emäntä avasi herkkukaapin. Urpo oli aivan lämmin ja uninen ja popparintuoksuinen, kun emäntä alkoi leikata kynsiä ja pakotti sitten vielä ulos lenkille.
Onneksi iltapäivällä tuli sentään aurinko esiin, Urpon lempisää.
lauantai 1. helmikuuta 2020
Kamala kalaretki
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)