Kävimme tänään taas Turun Käyttökoirakerhon treeneissä Haunisten koirankoulutuskentällä. Tällä kertaa Urpo pääsi alle 1-vuotiaiden ryhmään, jossa harjoittelimme maahanmenoa, kontaktia ja luoksetuloa. Kolmevuotias treenikaveri Villa pääsi vanhempien koirien ryhmään eikä siis joutunut näyttämään pennuille mallia.
Urpohan osaa jo mennä maahan, mutta joskus se on niin vaikeaa, että pitää näyttää kädellä merkkiä. Koirakoulun harjoituksen lopuksi Urpo ei enää osannut istua, vaan meni aina maahan, oli käsky mikä tahansa. Kontakti meni osittain hyvin, sillä Urpo ei pahemmin lähtenyt haahuilemaan muiden koirien perään. Se kyllä vaati sen, että emännällä oli nami kädessä. Namin loppuessa Urpo kiinnostui enemmän muista koirista kuin emännän seuraamisesta. Luoksetulo oli tälläkin kerralla helppo nakki, sillä sitä harjoittelemme lähes päivittäin metsälenkeillä.
Treenien jälkeen oli tarkoitus kiertää Haunisten allas Villan kanssa, mutta siellä oli niin paljon porukkaa, että menimmekin metsään samoilemaan. Koirat hilluivat keskenään ja ihmiset saivat kerätä suppilovahveroita. Nyt on niin ihmeellisen lämmin syksy, että kurarallikin on kestänyt jo ties kuinka kauan. Urpo ei ole vielä nähnyt kunnon luntakaan, mutta kesäkuussa hän pääsi tutustumaan tekolumeen Raision jäähallilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti