Eilen ajoimme taas Urpon kanssa Auranlaakson ABC:lle hakemaan Helsingistä palannutta isäntää. Matka meni hyvin, Urpo matkusti omassa laatikossa etupenkillä. Ei ehkä kaikista turvallisin ratkaisu, mutta kolarin sattuessa noin pienellä ei olisi takakontissakaan paljon mahdollisuuksia selvitä vammoitta.
Kotiin päästyämme Urpo aloitti isännän kanssa noutotreenit. Kokeilimme vähän pienempää siipeä, koska sorsan siipi oli vielä liian pelottava Urpolle. Hän osasi noutaa hienosti. Isäntä heitti siiven patjalta lattialle, piti Urposta kiinni ja päästi hetken päästä hakemaan. Hän toi sen joka kerta takaisin ja luovutti hienosti, kun sai vaihtokaupaksi nappulan.
Treenien jälkeen nukutti makeasti:
Viime yö oli todella levoton. Isäntä nukkui sohvalla, vaikka meidän piti jo molempien siirtyä makuuhuoneeseen. Urpo heräili vinkumaan tunnin välein, eikä meistä kukaan oikein nukkunut. Aamulla lattialta löytyi kolme kakkaa, joten vinkunalle taisi olla syykin. Viikonloppuna aiomme antaa Urpon nukkua yksin olohuoneen puolella, vaikka mikä olisi. Vinkukoon vaikka koko yön, mutta kyllä nyt on aika jo osoittaa Urpolle missä hänen nukkumapaikka on!
Jotta ensi yö olisi rauhallisempi, olemme ulkoiluttaneet Urpoa tänään hieman enemmän.
Oli hyvä ilma chillailla kallioilla:
"Mitään luvatonta en ole napannut suuhuni!"
Tulen pian kidnappaamaan Urpon!
VastaaPoista