Paukkuu ja välkkyy

...mutta ei hätää, Urpo, emäntä on tulossa kotiin ihan pian! Tänä vuonna kävi niin harmillisesti, että sekä isäntä että emäntä joutuvat olemaan töissä uudenvuodenaattona. Onneksi Urpo ei ole ainakaan paukkuarka, tosin on hieman eri asia, jos ammutaan pari kertaa kuin se, että joka puolelta kuuluu pauke välähdysten seassa. Pian nähdään, miten Urpo on selvinnyt yksin kotona alkuillan.


Aamulla Urpo makoili sohvalla luun kanssa, vaikka se on kielletty.

Erityisen paljon jännittää se, onko Urpon vatsa kestänyt. Hän oli nimittäin viime yönä oksentanut kolme kertaa, kerran sohvallekin. Aamulla hän tuli makkarin kynnykselle pihisemään, jolloin ei auttanut muu kuin lähteä pihalle - ripuli iski taas! Vauhti oli kylläkin taas päällä ja jauhelihaan ja raejuustoon piilotettu Canikur-tabletti maistui. Jotain ihmeen stressiripulia sen täytyy olla. Ehkä Urpo aavisti, että hän joutuisi taas pitkästä aikaa olemaan yksin kotona pidemmän aikaa.


Myyrät saivat kyytiä Urpon kaivaessa maata esiin lumen alta.


"Et kai ole lähdössä?"

Olkoon uusi vuosi yhtä menestyksekäs kuin 2012!