Kuva T.H.
Huomenna koittaa vihdoin se päivä, kun Urpo palaa kotiin pitkältä matkaltaan. Isäntä ehti jo karata töihin, mutta emäntä on ottamassa Urpoa vastaan. Ikävää, että Urpo joutuu heti olemaan yksin kotona päivät pitkät, mutta ehkäpä hän on väsynyt matkustelusta ja lepäilee ihan mielellään.
Löysin blogiin sattumalta ja jäin selailemaan. Olen jo pitkään ihastellut lyhytkarvaisia saksanseisojia, on ne vaan upeannäköisiä! Melko hienoja metsästysmaisemiakin tuolla aikaisemmin! :) On aina ilo katsella kuvia koirista oikeissa hommissa!
VastaaPoistaItselläni on kaksi sekalinjaista (toinen enemmän ja toinen vähän vähemmän) labradorinnoutajaa ja kepolla on joskus muinoin ollut oma saksanseisoja, joka harmittavasti jäi auton alle 2-vuotiaana. Muuten meidänkin laumassa saattaisi elellä saksanseisojavanhus. :) Olen kepolla kyllä jo sanonutkin, että ehkä meille vielä joskus saksanseisoja labradorien kaveriksi! Messarissa kävinkin viime vuonna vähän ihastelemassa niitä kehän laidalla, niin nättejä otuksia. :)
Täytyykin lisätä blogi meidän linkkilistalle ja tulla lukemaan juttuja toistekin!
Kiitos kommentista! Kävin työnteon ohessa pikaisesti kurkkaamassa Lionelin blogia, komea koira teilläkin. Pitää paremmalla ajalla lukea lisää.
PoistaNuoren (tai vanhankin) koiran tapaturmainen kuolema on aina ikävää. Urpon puolesta saa usein olla sydän kurkussa, kun se on niin vilkas veijari.
Lionel on itseasiassa tuon toisen oman koirani pentu! Näkyy vaan siinä profiilissani kun olen heidän bloginsa lukijana. :) Meidän oman blogin osoitteen pitäisi näkyä vähän alempana.
VastaaPoistaAi katos vaan, tuli eilen hieman kiireessä tsekattua! Pitää siis lukea molempia blogeja paremmalla ajalla :)
Poista