Junkkari-voittaja

Nyt on pakko tehdä tunnustus! Ennen Junkkaria olimme hieman skeptisiä koko tapahtuman suhteen. Ajattelimme, että koko viikonloppu on pelkkää mudassa rämpimistä, vesisateessa odottamista ja koirien räksytystä. Unohdimme tapahtuman sosiaalisen puolen, emmekä odottaneet mitään suurempaa menestystäkään, koska olemme kokemattomia koiranomistajia ja -kouluttajia.

Torstai-iltana Urpon kasvattaja alkoi puhua, että Urpo on hyvin mahdollinen Junkkari-voittaja ja että hän oli itse tajunnut loppukesästä, että Urpo on erittäin hyvässä tikissä. Moinen ajatus oli muodostunut muutaman treenivideon perusteella, jotka isäntä oli näyttänyt kasvattajalle. Itse uskoimme edelleen, että joku kokeneempi ohjaaja vie voiton Junkkarissa.

Eilinen NUO1 oli jo aivan mieletön saavutus, ja kasvattaja totesi, ettemme luultavasti edes ymmärrä, kuinka isosta asiasta on kyse, kun koira pääsee yli 280 koirasta parinkymmenen parhaan joukkoon. Emme tosiaan tainneet sitä ymmärtääkään, vaikka toki olimme erittäin iloisia ja tyytyväisiä. Kun sitten tänään Urpo pääsi vielä finaalin toiselle kierrokselle viiden parhaan joukkoon, saavutuksen suuruus alkoi valjeta meillekin.

Urpon hakuerä alkoi nopealla tahdilla riistatöiden suhteen. Urpo seisoi lyhyen metsähaun jälkeen kapeaan peltojen väliseen ryteikköön todella kiinteästi. Isäntä ilmoitti ylituomarille seisonnan, jonka jälkeen luvan saatuaan Urpo nosti yksittäisen peltopyyn ilmaan ja pysähtyi paikoilleen - myös paukun jälkeen. Voitto ratkesi toisessa hakuerässä samanlaisesta tilanteesta kuin Alma-emällä kolme vuotta sitten. Muutama koira oli jo käynyt hakemassa lintuja samasta paikasta löytämättä mitään, ja odotukset olivat alhaiset, mutta Urpo haki hetken, teki täydellisen riistatyön ja voitto oli sillä selvä.

Muutkin finaalissa olleet koirat olivat vähintäänkin loistavia! Sellaisesta porukasta ykköseksi seuloontuminen vaatii myös valtavaa tuuria, emmekä ole ajatelleet jättää lottokuponkeja tulevina aikoina, sillä varastossa ollut tuuri tuli kyllä käytettyä!

Urpo on nyt kolmannen polven Junkkari-voittaja, sillä ennen Alma-emän vuoden 2009 voittoa Alman oma emä Hillatar Liekki voitti Junkkarin 2006. Tällaiset monen polven voittoputket lienevät harvinaisia, joten kyllä näissä koirissa täytyy olla jotain hyvää verta!

Urpolle mieluisimmat palkinnot ovat varmasti isännältä saadut kehut sekä maittava ja runsas ateria. Hän sai myös voittajaloimen ja voittajapannan (joista varmasti tulee kuvia myöhemmin). Isäntä puolestaan sai kokonaisen metsästyspuvun. Junkkari-voiton myötä Urpolla saattaa olla kysyntää naisrintamalla, mutta sen aika ei ole vielä. Ensin täytyy saada näyttelystäkin hyvä tulos. Tästä on kuitenkin erittäin hyvä jatkaa kohti uusia onnistumisia (vaikka totuus taitaa kuitenkin olla, että tästä ei voi mennä enää kuin alaspäin)! Urpo suuntaa seuraavaksi takaisin pohjoiseen, koska metsästyskausi on vielä kesken.

Kiitos koko Gironin porukalle sekä Junkkarin järjestäjille hienosta tapahtumasta (joka olisi ollut hieno myös ilman mainittavaa menestystä, mutta toki tapahtuma saa nyt muistoissamme kultareunukset)! Anteeksipyynnöt voimme osoittaa Hotelli Lapuahovin siivoojille, joilla menee varmasti hetki jos toinenkin kuraista koirahuonetta siivotessa.