Pian lenkin jälkeen oli aika lähteä eläinlääkäriin uusimaan vuoden takaista kemiallista kastraatiota. Implantti on auttanut pissavaivoihin, eikä Urpo ole tiputellut lainkaan sen kanssa, joten oli itsestäänselvyys, että hän sai taas vuoden voimassa olevan kastraation.
Eläinlääkäriin meno oli vähän erilaista tällä kertaa koronapandemian takia. Klinikan odotustilat ovat hyvin pienet, joten ovessa oli kielto mennä sisälle odottamaan, jos siellä on jo joku toinen. Odotimme siis ulkopuolella, mistä eläinlääkäri kävi kutsumassa Urpon sisälle. Onneksi emäntä sai sentään mennä mukaan tutkimushuoneeseen. Itse toimenpide oli hyvin nopea: niskasta kiinni ja implantti sisään nahan alle.
Lisäksi eläinlääkäri napsaisi Urpon leuasta pari varsiluomea pois. Ne olivat olleet Urpolla ties kuinka pitkään, mutta elänlääkäri sanoi, että ne voivat jäädä kiinni johonkin ja että niiden poistaminen on ihan helppo juttu. Ne olisi kuulemma voinut leikata irti kotonakin, mutta lääkäri teki sen joululahjana.
Kärsä oli myös mukana eläinlääkärireissulla, tosin hän odotti tietysti autossa. Kesken kaiken emäntä muisti, että etupenkillä on kolme rasiallista suklaata, mutta luojan kiitos Kärsä pysyi takakontissa. Muuten hän olisi joutunut seuraavaksi lääkärin juttusille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti