Suunnitelmissa oli juosta niin pitkä lenkki kuin emäntä jaksaisi, ja loppujen lopuksi lenkin pituudeksi tuli 21,5 kilometriä. Parissa kohdassa oli mahdollisuus mennä oikotietä pitkin kotiin, mutta koska Kärsä näytti jaksavan, niin pakkohan emännänkin oli pinkoa.
Kärsällä oli vetovaljaat yllään, mutta hän ei todellakaan vetänyt koko lenkkiä. Hän juoksi kuitenkin edellä remmi suhteellisen kireällä juuri sopivaa vauhtia. Ihana lenkkikaveri tuo Kärsä!
Urpo päivysti sillä välin kotona ikkunan äärellä. Itse asiassa lähtövaiheessa Urpo oli kovasti tunkemassa mukaan, mutta hän olisi varmasti jäänyt räystään alle kyyhöttämään, jos hänet olisi päästänyt ovesta ulos, koska taivaalta tuli vettä taukoamatta. Urpo pääsi myöhemmin isännän kanssa metsään juoksentelemaan vapaana.
Kärsä on ollut melko rauhallinen lenkin jälkeen. Ehkä hänen pitäisi päästä juoksemaan puolimaratonin verran joka päivä, niin loppuisi se kikkailu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti