Lenkillä Urpo hyökkäsi yhtäkkiä väärään reunaan ja hänet piti kiskoa takaisin lastenrattaiden vasemmalle puolelle. Kun olimme palanneet kotiin, koirat pääsivät ensin sisälle emännän jäädessä hetkeksi pihalle pikkuveljen kanssa. Sen hetken aikana Urpo oli mennyt isäntäväen sänkyyn ja tehnyt itselleen pesän puhtaisiin lakanoihin. Tosi kiva, kun makuuhuoneen pitäisi olla koirankarvatonta aluetta ja nyt sänky on täynnä karvoja!
Saimme eräältä tuttavalta ison kasan peuran luita, ja tänään koirat saivat maistaa. Ei ole suotavaa, että niitä kalutaan matolla, joten Kärsä sai mennä luunsa kanssa tuulikaappiin ja Urpo kodinhoitohuoneeseen. Kyseessä on myös turvallisuus, koska luista tulee helposti riitaa.
Kärsä söi omansa melko nopeasti ja pääsi sitten pois tuulikaapista. Urpo sen sijaan ei syönytkään luutaan, vaan seisoskeli sen kanssa kodinhoitohuoneen oven takana odottamassa, että pääsisi pois. Hän ei näköjään osaa syödä yksikseen. Lopulta luu oli otettava pois häneltä kokonaan ja vietävä roskiin. Ei ollutkaan ihan helppo tehtävä ottaa luuta Urpolta, sillä hän ei meinannut luovuttaa sitä emännälle. Onneksi hän ei tällä kertaa sentään murissut, niin kuin taannoin.
Kunpa loppupäivä menisi säyseämmissä merkeissä. Onneksi isäntä tulee tänään kotiin viettämään joululomaa ja pitämään Urpon kurissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti