Aamujuoksu

Tänä aamuna pohjoisesta puhalsi sellainen puhuri, että oli pakko lähteä juoksemaan, sitä kun emme ole voineet harrastaa kovin paljon viime aikoina lämpimän sään takia. Muistoissa oli vielä viime viikon kauhulenkki, jolloin ensin Kärsällä katkesi remmi, sitten tuli toinen koira vastaan ja lopuksi vielä näimme kissan tienpenkassa. Tänäänkin sattui muutama tylsä juttu lenkin varrella.

Käärmeen näkeminen on aina huono juttu, koska niin moni tuttava on kertonut kauhutarinoita siitä, miten kyy on purrut koiraa. Meilläpäin on enimmäkseen näkynyt kuolleita kyitä tiellä, mutta tämänpäiväinen käärme olikin elossa. Urpo ja Kärsä pysähtyivät tietenkin nuuhkimaan sitä, ja oli aikamoinen työ saada heidät pois siitä, kun molemmilla oli joustava vetoliina, josta on vaikea nykäistä kunnolla. Hetken aikaa jokaikinen keppi ja asfaltin reuna näytti käärmeeltä.

Käärmeen jälkeen saimme juosta rauhassa pari kilometriä, kunnes sivutietä pitkin meitä lähestyi ihminen, jolla oli kaksi koiraa. Liikuimme sellaista vauhtia, että törmäys olisi väistämätön, joten oli pakko lisätä vauhtia oikein kunnolla, jotta pääsisimme ohittamaan risteyksen ensin. Eiköhän juuri siinä kohdassa, jossa koirat havaitsivat toisensa, tullut auto vastaan. Onneksi kuski oli järkevä ja hidasti vauhtia reilusti. Normaalisti pysähdymme aina kun tulee auto joko takaa tai vastaan, mutta tällä kertaa pysähtyminen ei ollut mahdollista. Lopulta pääsimme ohittamaan risteyksen siten, että toinen porukka oli noin 15 metrin päässä meistä.

Noin puoli kilometriä ennen kotipihaa edellä meni lähistöllä asuva mies koiransa kanssa. Hidastimme vauhtia, jotta parivaljakko pääsisi kääntymään omaan kotipihaansa ennen kuin koirat hokaavat toisensa. Kyseinen koira on nimittäin kova haukkumaan ja Kärsähän haukkuu aina takaisin ja lietsoo Urponkin räyhäämään. Kärsällä oli kuitenkin kova kiire kotiin, joten veto oli aikamoista. Kävi sitten niin, että alun perin Urpolle noin neljä vuotta sitten hankittu Non-stopin vetoliina ratkesi ja Kärsä pääsi vapaaksi. Onneksi hän ei kuitenkaan ollut vielä nähnyt toista koiraa eikä lähtenyt karkuun vaan tuli hieman hölmistyneenä luokse. Nyt täytyy ostaa toinenkin uusi vetoliina, koska meiltä on viikon sisällä hajonnut kaksi.