Pohjoisen metsästysreissu lähenee loppuaan tältä erää, eikä ikäviltä tapahtumilta valitettavasti vältytty. Urpo puri eilen Kärsää naamaan niin, että Kärsä piti viedä eläinlääkäriin tikattavaksi.
Kyseessä oli toinen kerta, kun Urpo puri Kärsää. Ensimmäinen kerta sattui juuri ennen reissua täysin samanlaisessa tilanteessa: Urpo oli isännän rapsuteltavana, ja Kärsä tuli siihen viereen, jolloin Urpo hyökkäsi ja puri. Ensimmäisellä kerralla Kärsällä tuli kuonoon pieni vekki, josta selvittiin puhdistamisella, mutta eilen siis tosiaan piti lähteä eläinlääkäriin, missä Kärsä sai pari tikkiä sekä antibioottikuurin.
Jos tällaista alkaa sattua useammin, niin sitten meidän on vakavasti mietittävä sitä, voimmeko pitää molemmat koirat. On perheitä, joissa koirat pidetään aina toisistaan erillään, mutta sellaiseen emme ole valmiita. Jospa tilanne rauhoittuisi tästä. Tähän mennessä Kärsä on AINA alistunut Urpolle eikä Urpon ole koskaan ennen tarvinnut muuta kuin rähähtää vähän. Mikä lie sitten muuttunut, kun nyt on otettu hampaat käyttöön... Ehkä jotain ihmissilmälle näkymätöntä viestintää. Kärsä täyttää alkuvuodesta kaksi, joten ehkä hän alkaa nyt olla siinä iässä, että hän kokeilee rajojaan. Mutta meidän silmissämme Kärsä on aina ollut todella kiltti ja hyväluonteinen ja tullut hyvin toimeen toisten koirien kanssa.
Koirat palaavat huomenna kotiin emännän luo, joka odottaa heitä sydän tuhannen pirstaleina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti