Kärsä on sikaillut tällä viikolla. Hän on ollut Urpon kanssa kahdestaan kotona muutamia tunteja, ja jo ne muutamat tunnit ovat herättäneet Kärsässä tuhoamisvimman. Yhtenä päivänä hän oli pihistänyt pöydältä pari nenäliinapakettia ja levittänyt nenäliinat pitkin taloa. Onneksi hän ei kuitenkaan ollut silpunnut niitä. Samaan syssyyn hän oli ottanut takan reunalta sytytyspaloja ja silpunnut ne. Saattaa olla, että hän oli myös niellyt niitä pieniä paloja, hänellä on nimittäin ollut hieman ripulia sen jälkeen.
Toisena päivänä Urpo tuli eteisessä vastaan limppu suussa. Ei liene epäselvää, että Kärsä on ollut se, joka on keksinyt ottaa leivän keittiön tasolta, mutta se oli siis päätynyt Urpon suuhun. Lisäksi Kärsä oli pistänyt säpäleiksi puisen voiveitsen, joka ei sinänsä ollut mikään kallis, mutta se oli matkamuisto Virosta. Myös kirsikkatomaatteja oli pitkin lattioita, onneksi sentään kokonaisina.
Tihutöistä seurasi se, että kumpikin koira sai komennuksen omalle paikalle siksi aikaa, että emäntä siivosi koko talon. Lisäksi Kärsä sai jäädä häkkiin miettimään syntyjä syviä, kun taas Urpo lähti canicrossaamaan pitkästä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti