Piipahdimme tänään ukin luona ja tapasimme samalla pienen Sylvi-seisojan, joka oli taas ihan innoissaan isoista kavereista. Kärsä oli aika kiinnostunut, mutta pitäytyi edelleen omissa oloissaan ja nosti karvat pystyyn heti kun Sylvi yritti lähestyä.
Urpo puolestaan oli maailman kiltein pappakoira! Hän antoi Sylvin tulla ihan iholle ja "hymyili" vain hieman, kun pentu oli liian innokas.
Ihmisten kahvitauon aikana isot seisojat köytettiin kiinni terassiin kaiteeseen ja Sylvi sai olla remmissä pöydän alla. Kaikki kolme rauhoittuivat ihmeen nätisti. Kärsäkin vain nukkui hiljaa eikä yrittänyt paeta esim. puremalla remmiä poikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti