Koska edellinen juoksulenkki meni Urpon osalta taas plörinäksi, niin hän sai tänään jäädä kotiin, kun emäntä lähti Kärsän kanssa juoksemaan vesisateeseen. Lähdön hetkellä Urpo tuli eteiseen muka lähteäkseen mukaan, mutta emäntä pamautti oven kiinni hänen nokan edestä. Siitä seurasi kauhea ulina, vaikka kotiin jäivät seuraksi sekä isäntä että pikkuveli.
Oli kyllä nautinnollista juosta Kärsän tahtiin ilman kivirekeä. Kärsä kiritti emäntää huimaan vauhtiin, vain rusakot ja vesisade häiritsivät. Reitin varrella oli monella pellolla pakoon loikkivia rusakoita, mistä Kärsä pillastui. Niissä kohdissa oli pakko kävellä niin pitkään, että hän rauhoittui. Kaiken kaikkiaan lenkki oli kuitenkin erittäin hyvä ja Kärsä maailman paras lenkkikaveri!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti