Ensin Kärsä kierteli ja kaarteli Sylvin ympärillä karvat pystyssä varpaisillaan. Sitten hän ärähteli hieman ja koitti lopulta päästä pakoon pientä riiviötä. Sylvin isännän namipussi ja rapsutukset kiinnostivat kuitenkin sen verran, ettei Kärsä malttanut pysyä poissa läheltä.
Urpo oli aivan viilipyttynä ja suhtautui Sylviin kuin kärpäseen. Urpolla onkin kokemusta pentukoirista toisin kuin Kärsällä, joka ei ole tainnut elämänsä aikana tavata yhtään pentukoiraa. Tilakin olisi voinut olla avarampi, sillä nyt olimme suljetulla terassilla, jonka huonekalujen välissä koirat pujottelivat.
Kun Sylvi hieman kasvaa, niin Kärsä lämpenee ihan varmasti niin kuin kaikille muillekin tyttökoirille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti