keskiviikko 3. joulukuuta 2014
Keskinäistä kärhämää
Urpon ja Kärsän ystävyys on ollut koetuksella aiemminkin, mutta sittemmin ongelmat vähenivät. Viisaampi taho oli sitä mieltä, että Urpon pomottaminen on normaalia ja että kannattaa vaan olla tarkkana ruuan suhteen ja syöttää koirat kaukana toisistaan. Ennen he olivat syöneet melkein vierekkäin, mutta ongelmien välttämiseksi aloimme ruokkia koiria eri huoneissa. Aamuisin Urpo ja Kärsä syövät lihaa tai muuta raakaruokaa, joka on heidän suurinta herkkua. Urpo saa tietysti oman annoksensa ensin. Hän on ruvennut hotkaisemaan oman kuppinsa tyhjäksi alta aikayksikön, minkä jälkeen hän ryntää Kärsän kupille, ajaa Kärsän pois ja syö toisenkin annoksen. Se tietysti kiellettiin Urpolta heti kun moinen käytös kävi ilmi ja nyt Kärsä syö suljetun oven takana.
Koirat ovat viime aikoina intoutuneet painimaan keskenään sisätiloissa. Kärsä on tietysti se, joka aloittaa matsin, mutta Urpo on nyt ollut mukana leikissä toisin kuin ennen, ja paini on sujunut hyvässä hengessä. Ihan viime päivien aikana Kärsä on ruvennut nylkyttämään Urpoa, joka ei ole ollut moksiskaan moisesta alistamisesta. Eilen kuitenkin tapahtui jotain. Kesken ihan tavallisten kotiaskareiden, joita koirat seurasivat vierestä, Urpo rähähti Kärsälle oikein kunnolla pitkästä aikaa. Kärsä heittäytyi selälleen ja laski alleen ja sitten kaikki oli taas hyvin muutaman tunnin.
Illalla tilanne toistui, kun olimme tulleet pihalta ja Kärsä meni juomakupille. Ilmeisesti Urpo odotti vuoroaan, mutta sen sijaan, että olisi päästänyt Urpon juomaan, Kärsä jähmettyi paikalleen eikä suostunut liikkumaan. Siitä seurasi päivän toinen rähäkkä. Kärsä heittäytyi taas selälleen, pissasi ja tyhjensi anaalirauhasensakin hajusta päätellen, mutta kun Urpo oli sanonut sanottavansa ja poistunut tilanteesta, Kärsä menikin perään kolmella jalalla konkaten ja samalla kiljuen. Urpo teki uuden täsmähyökkäyksen, joka päättyi kummankin purkitukseen (= kolinapurkin heiluttamiseen).
Sen jälkeen koirien välit ovat olleet viileät. Ulkona menee kivasti, he kulkevat remmissä vierekkäin ihan nätisti, mutta sisätilat ovat ilmeisesti hieman ahtaat. Ei kai tässä auta muu kuin yrittää vahvistaa Urpon asemaa koiralauman pomona ja omaa asemaa koko lauman johtajana. Jos tilanne ei helpotu, niin Kärsä pääsee eroon killuttimistaan jossain vaiheessa. Tuskin häntä tullaan käyttämään jalostukseen kuitenkaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti