Urpo oli viikonloppuna molempina öinä supijahdissa Miinan kanssa noin iltakymmenestä aamukuuteen. Lauantaipäivä meni lepäillessä, Urpo mm. nukahti pihalle pari kertaa. Emme lähteneet mihinkään lenkille, koska Urpo näytti viihtyvän vaakatasossa niin hyvin.
Jos lauantai meni rauhallisesti, niin sunnuntai se vasta olikin pelkkää makoilua! Urpo ei edes huomannut, kun isäntä puki ulkovaatteet ja lähti menemään autolle. Kun meille tuli vieraita, Urpo kävi kehotuksesta pihalla moikkaamassa hyvin laiskasti. Hän kävi vähän haistelemassa ja keräämässä parit rapsutukset, muttei innostunut viemään pihalle peittoja tai leluja niin kuin yleensä.
Tänä aamuna Urpon velttous alkoi jo huolestuttaa, mutta onneksi meillä oli varattuna aika eläinlääkäriin rokouksia varten. (Rokotukset eivät virallisten määräysten mukaan olleet vielä ajankohtaisia, mutta koska Urpo käy supijahdissa, niin koimme hyödylliseksi aikaistaa niitä vuodella.) Urpo ei meinannut lähteä emännän mukaan pihalle ollenkaan, kun koitti aika lähteä vastaanotolle. Häntä sai oikein käskeä nousemaan ja lähtemään mukaan. Pihalla Urpo meni maahan makoilemaan eikä olisi millään tullut autoon.
Rokotuskäynnin aikana oli onneksi tilaisuus kysyä vähän, mikä Urpoa voisi vaivata. Lääkäri tutki ikenet, raajat, korvat ja vatsan ja mittasi kuumeenkin - kaikki oli kunnossa. Tarkentavien kysymysten jälkeen lääkäri totesi, että Urpo on yksinkertaisesti väsynyt ja ettei häntä tarvitse sen kummemmin lenkittää vielä muutamaan päivään, jos hän vain haluaa levätä.
Kotiin palattuamme Urpo olikin taas vähän pirteämpi ja söi eiliset ruuat loppuun. Emme kuitenkaan ole käyneet tänään lenkillä. Ehkä huomenna, jos Urpo vaikuttaa aamulla siltä, että intoa on. Onneksi Urpo saa pian pikkuveljen, joka voi tarpeen tullen tuurata Urpoa metsästyshommissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti