Aluksi Kärsän piti olla vähän jäykkänä ja nostaa peppukarvat pystyyn, mutta sitten hän hokasi, että seuralainen on aivan ihana. Välillä Kärsä hyökkäili liehittelemään Moonaa, jota ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Moona oli kuitenkin erittäin kohtelias eikä edes ärähtänyt. Urpo sen sijaan oli aivan lunki alusta loppuun lievää vetovimmaa lukuunottamatta.
Matkan varrella oli paljon upeita maisemia, mutta kuvaaminen unohtui, kun seura oli hyvää. Nämä kuvat ovat ihan lopusta parkkipaikan vierestä. Ehkäpä Moona tulee joskus vielä uudestaan lenkille Urpon ja Kärsän seuraksi, jotta saamme parempaa kuvamatskua someen ja toki myös omiin arkistoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti