Urpon kastraatiosta on kulunut kuusi viikkoa, minä aikana eläinlääkäri lupaili tuloksia. Pissan tiputtelu on toden totta loppunut. Urpon pallit ovat aika pehmeät, mutta ne näyttävät silti ihan samalta kuin Kärsän kulkuset. Jossain luki, että kemiallinen kastraatio häivyttää pallit pois näkyvistä, mutta näin ei ole käynyt.
Urpon luonteeseen ei ole tullut muutoksia. Hän oli ahne jo ennen kastraatiota, eikä ahneus ole lisääntynyt ainakaan merkittävästi. Paino ei ole noussut ainakaan silmämääräisesti, sillä Urpo on saanut vähän pienempiä annoksia kuin ennen, jotta hän ei lihoisi tynnyriksi huomaamatta. Laiskuutta on havaittavissa jonkun verran. Urpo ei useimmiten tahtoisi lähteä lenkille ja laahaa perässä siinä missä hän ennen veti kuin viimeistä päivää. Tosin hitaampi tahti on tullut jo ennen kastraatiota ja voi olla vain ikääntymisestä johtuvaa.
Joulun tienoilla pitäisi päättää mitä Urpon pallien kanssa tehdään jatkossa - olisiko ne hyvä leikkauttaa pois kokonaan vai saisiko hän uuden kastraatioimplantin niskaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti