Melkein joka päivä, kun olemme takapihalla metsässä, Kärsä saa hepulin. Hän juoksee ympäriinsä ihan vimmatusti ja haastaa Urpoa leikkiin. Joskus hän kaivaa kuoppaa niin että sammaleet sinkoilevat kauas.
Hepulin jälkimainingeissa onkin hyvä mennä kaivamaansa kuoppaan vilvoittelemaan. Urpo tyytyy yleensä vain katselemaan turvallisen matkan päästä, kun Kärsä riehuu. Sitten kun Kärsä on rauhoittunut, Urpo voi mennä lähemmäs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti