Kuljemme sellaisia metsäpolkuja pitkin, missä joku ulkoiluttaa hevosiaan. Naapurillamme on myös hevosia, joilla ratsastetaan yhteistä tietä pitkin. Urpolle ja Kärsälle löytyy siis joka päivä herkkuja lenkin varrelta: hevosen sontaa! Etenkin Urpoa on vaikea saada eteenpäin, kun polulla on kakkaa, sillä hän jäisi syömään sitä vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Onhan jäätynyt paska tietysti aika ihanaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti