Urpo sairastui eilen illalla ihan yhtäkkiä. Käytimme koiria juoksemassa metsästysseuran mailla, ja Urpo juoksi sydämensä kyllyydestä aivan hurjana. Hän löysi jopa teeren ja pöläytti sen lentoon. Mitään ihmeellistä ei sattunut, ja kotona Urpo ryntäili vielä pihalla ja söi sitten ison satsin nappuloita mukisematta.
Sairastuminen kävi ilmi, kun isäntä antoi Urpolle ison hirvenluun kaluttavaksi. Sen sijaan, että hän olisi käynyt sen kimppuun, Urpo alkoi vahtia luuta ja murista omalla paikallaan. Se ei ole lainkaan tyypillistä käytöstä Urpolle, ja tässä tapauksessa Kärsäkin oli komennettu pois kerjäämästä. (Kärsälle annettiin toki muita herkkuja, jotta hän ei kyttäisi Urpon luuta.) Lopulta luu piti ottaa pois Urpolta ja viedä ulos roskikseen, koska siitä ei ollut muuta kuin harmia kaikille.
Luuepisodin jälkeen Urpo alkoi ontua ja täristä. Tassuissa ei vaikuttanut olevan mitään ulkoista vikaa eikä Urpo protestoinut, kun niveliä taivutettiin. Päädyimme siihen, että luultavasti kyseessä oli lihasjumi tai -venähdys. Urpo sai varmuuden vuoksi Rimadyliä kipuun, minkä jälkeen hän nukkui loppuillan peiton alla.
Tänä aamuna Urpolla ei tuntunut olevan enää mitään vikaa missään, mutta hän taitaa nyt saada levätä vähän aikaa. Urpolla on ollut rankkaa viime aikoina: viime viikolla hän oli yhden yön supijahdissa ja kahtena päivänä canicross-lenkillä, minkä lisäksi teimme tietenkin paljon tavallisia remmilenkkejä. Täytyy myös muistaa, että takana on muutama metsästysreissu ja että Urpo ei ole enää mikään poikanen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti