Kärsällä on yksi lelu, joka on ylitse muiden. Tai oikeastaan tätä nykyä kaksi, nimittäin frisbeet. Ensin oli keltainen frisbee, jonka Urpo löysi tontilta viime keväänä lumen sulettua. Se oli tainnut jäädä pihalle entisen omistajan koiran jäljiltä. Kärsä tykästyi siihen ja halusi aina vain noutaa sitä.
Välillä noutaminen alkoi tökkiä niin, että frisbee piti laittaa karanteeniin. Tauon jälkeen Kärsä on taas noutanut ihan hyvin. Hän osaa olla paikoillaan frisbeen lentäessä ja noutaa vasta luvan saatuaan. Luovuttaminen tapahtuu puoliksi istuen, puoliksi maaten, mutta parempi sekin kuin että hän ei luovuttaisi ollenkaan. Nyt kun saisi saman tapahtumaan lämpimän linnun kanssa...
Hiljattain kävi niin, että emäntä heitti frisbeen aamuhämärässä jonnekin liiterin taakse, eikä sitä enää löytynyt sinä aamuna. Päivällä satoi lunta, ja frisbee hautautui kinokseen. Viikon verran Kärsä oli ilman rakkainta leluaan, sitten haimme hänelle kaupasta uuden. Vielä samana päivänä Kärsä toi emännälle keltaisen frisbeen liiterin takaa, joten nyt hänellä on kaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti