Upea taukopaikka Jämsässä
Kaksi viimeistä päivää pohjoisessa olivat hieman tylsiä sen puoleen, että ulkona oli aika ankeaa, tuulista ja harmaata. Sää ei ollut muuten viileä, mutta järvenrannalla tuuli aika kylmästi. Urpolla oli kylmä eikä hän voinut seisoskella pihalla hytisemättä, niinpä hänet piti aina välillä käskeä sisälle peiton alle.
Tiukalla kerällä peiton alla
Kesäkuu on muutenkin huono aika lomailla pohjoisessa, koska siellä ei silloin vielä ole marjoja. Kävimme etsimässä korvasieniä, mutta emme löytäneet yhtään. Lintujakaan ei voi tähän aikaan vuodesta häiritä poikasten takia. Näimme yhtenä päivänä auton ikkunasta teeripoikueen tien vieressä. Emo kipitti auton edessä tietä pitkin ja näytteli siipirikkoa, jotta huomiomme kiinnittyisi siihen eikä poikasiin. Se oli melkoinen näytelmä!
Urpo "kuivaa" itsensä aina uinnin jälkeen nuolemalla koko turkin huolellisesti.
Tyytyväisenä emännän jalkopäässä
Uskollinen ystävä odotti isäntää laiturilla.
Viimeinen aamu oli upea - harmaa mutta järvi oli peilityyni. Sääskiä piisasi sen verran, että eipä täällä etelässä kannata ruikuttaa niistä muutamasta hyttysestä, joihin metsässä saattaa törmätä. Urpo oli tuttuun tapaan hieman masentunut seuratessaan auton pakkaamista ja mökin siivoilua. Hän meni sohvalle mököttämään.
Tuolta olisi kelvannut nostaa kalaa, mutta kun piti lähteä kotiin.
"Ei lähdetä kotiin!"
Urpo söi illalla kotona pienen annoksen Canikurilla höystettyä ruokaa, koska hän niin kovasti näytti siltä, että ruoka saattaisi maistua. Hän söi nimittäin reissussa aika huonosti, ruokaa jäi melkein aina syömättä. Rosvopaistin jämätkään eivät meinanneet heti kelvata! Tänään Urpolla on edelleen ollut hieman ripulia, mutta onneksi tällä kertaa isäntä on hänen kanssaan kotona vielä pari päivää.
Ihana Urpo! :)
VastaaPoista