Näytelmäpäivä

Junkkari-tapahtuma pyörähti käyntiin tänä aamuna. Lyhytkarvaisilla saksanseisojilla oli tänään vuorossa Junkkarin helpompi osuus eli ulkomuotokatselmus. Urpo oli ensimmäisessä ryhmässä, joten vääntäydyimme Wanhan Karhunmäen leirikeskukseen jo aamusta. Aamu oli usvainen ja kaunis, joten tänään olisi ollut hyvä päivä mennä pellollekin, mutta ei auta kuin toivoa, että huomenna ei sataisi kovin paljon.


Urpo odotti omaa vuoroaan hieman malttamattomana.

Gironin koirista Hollannista tuotu Dumle oli kehässä ensimmäisenä, koska hänen virallinen nimi alkaa A:lla. Dumle meni hienosti jatkoon. Sitten oli Elmon ja Urpon vuoro uroksien puolella. Dumlen emäntä esitti molemmat, mutta näistä herroista kumpikaan ei joutunut päässyt jatkokierrokselle. Urpon kokonaisarvio oli EH eli erittäin hyvä.


Elmo on Urpoon verrattuna aika iso.

Urpo teki samoja virheitä kuin heinäkuisissa näyttelytreeneissä eli hän mm. ravisteli itseään kesken juoksun. Hampaiden tarkistaminen oli inhottava kokemus eikä Urpo meinannut millään pysyä paikoillaan. Tuomarilla ei ollut hampaista muuta huomautettavaa kuin että etenkin takahampaissa on runsaasti hammaskiveä. Nyt on siis ruvettava syöttämään Urpolle luita, joista hän ei tosin niin kovin paljon välitä. Luiden kaluaminen on kuitenkin helpompi keino kuin hammaslääkärissä käynti.


Urpo joutui seisomaan hankalassa paikassa hammastarkastuksen aikana.


Urpon lopullinen arvio on aikamoista hepreaa asiaan vihkiytymättömälle.

Gironin koirista jatkoon menivät lopulta Dumle, Vimma ja Iisi. Jatkokierroksen piti alkaa neljältä, mutta aikataulu venähti niin, että voittaja selvisi vasta vähän ennen kuutta. Nartuista parhaana palkittiin Gironin Pallosalama eli Vimma!


Tee nyt sitten näiden välille jotain eroa! Kuvassa Urpon siskot Chisu ja Ruska.


Iisillä oli jonkun tuomarin mukaan liian tuima katse. Ei ainakaan tässä kuvassa...

Lyhkäriuroksista jatkoon päässeet olivat kaikki kivitalon kokoisia Urpoon verrattuna, joten rotevampi rakenne taisi tässä näyttelyssä olla kovassa huudossa. Näimme muutenkin paljon isoja seisojauroksia. Urpo on omasta pentueestaankin pienin poika, mutta pienestä koosta on varmasti etua metsällä, kevyempi kun juoksee ketterämmin.


Tässä esimerkki uroksesta, joka pääsi toiselle kierrokselle. Komea ja iso. (Huom! Jos kuvassa näkyvä KOIRA kokee kunniansa tai yksityisyytensä loukatuksi, niin ottakoon yhteyttä.)


Gironin kennelistä pennun ottaneet tunnistaa jengiliivistä, jota kannamme kaikki ylpeydellä.

Kun palasimme illalla hotellille, törmäsimme respassa erääseen vipperään hyeenaan, joka on myös Junkkarissa. Terkkuja sinne naapurihuoneeseen ja tsemppiä huomiselle!

Urpon Canikur-kuuri on tehonnut, ja vatsa toimii taas niin kuin pitääkin. Ruoka on maistunut kahden ison annoksen verran, joten nyt ei muuta kuin peukut pystyyn, että onni on myötä huomisessa koitoksessa, jossa Urpon pitää osoittaa olevansa kelpo metsästäjä.