Halloween-tunnelmissa

Maisema oli juoksulenkillä kuin halloweenina. Oli sumuista ja harmaata ja maata koristivat syksyn lehdet. Koko Kärsä-eläin meni taas kuraan ja joutui pesulle kotona.

Ulkona syömässä

Kärsä syö aika usein ulkona, jotta sisälle tulisi vähemmän kuolaa. Etenkin lenkin jälkeen on parempi antaa ruoka pihalla, sillä muuten hän rimpuilee nälissään tassupesulla niin, ettei niitä pysty pesemään saati kuivaamaan kunnolla.



Jossain vaiheessa kesällä Kärsällä oli suuria vaikeuksia istua alas ja odottaa lupaa ottaa ruokaa, mutta nyt se sujuu näin mallikkaasti.

Karvan verran laittomasti

Kärsä on aika taitava venyttämään sääntöjä sopimaan omaan tahtoonsa. Tässä tassut ovat ihan karvan verran lakanoiden puolella, joten hän sai nyt tämän kerran olla.

Ensimmäiset liukkaat

Tänä aamuna oli jo mustaa jäätä tiellä. Pilvetön taivas on kuitenkin ihan kiva juttu iltapäivällä, kun pääsee nauttimaan auringosta.

Pieni aamulenkki

Syysloman jälkeinen maanantai alkoi juoksulenkillä. Vakireitillä on suljettu ylikulkusilta pienehkän puron yli, koska sillan tukipalkki oli jotenkin huonossa kunnossa. Korjausaikataulu on luokkaa "sitten joskus", joten nyt tyydyimme lyhentämään lenkkiä, jotta meidän ei tarvitse mennä puron yli.

Hirvijahdissa mukana

Kärsä pääsi mukaan hirvijahtiin vähän juoksentelemaan ja haistelemaan hajuja. Mitään sen kummempaa hän ei osaa eikä saa hirvijahdissa tehdä, mutta Kärsästä on aina mukavaa päästä mukaan.

Nilkat ojossa

Kärsä meni sohvalle isännän pesään ja ojensi nilkatkin niin nätisti. Ihan kuin prima ballerina!

Halinalle

Kärsä on aina ollut sylihauva, ja hänelle on erittäin tärkeää saada päivittäinen syliaika.

Niin kaunis, niin kaunis

Kärsä on aivan täydellisen kaunis seisojapoika.

Pyörälenkillä

Kävely-/pyörälenkillä täytyy välillä pitää taukoa. Kärsäkin tajuaa silloin mennä maahan makoilemaan, kun hän huomaa, ettei lenkki etene mihinkään.

Lokakuu parhaimmillaan

Lokakuussa päivä alkaa lyhentyä nopeasti, mutta välillä on ihan nättiäkin.

Jahdissa taas

Vaikka pohjoisenreissu on tältä vuodelta jo tehty, jahtihommat jatkuvat kotinurkilla. Kärsä pääsi paikallisen metsästysseuran järjestämään pupujahtiin tänään. Saalista ei tullut, mutta Kärsällä oli mukavaa, kun pääsi juoksentelemaan.

Ruskan väreissä

Kärsä on juuri ollut pohjoisessa ihastelemassa ruskaa, mutta on se täällä kotonakin nyt aika hieno.

Uusi luu

Kärsä sai Ruotsin-reissulla luun autoon, jotta hänellä ei olisi tylsää. Luu on kaluttu ihan tyhjäksi, mutta silti Kärsän pitää vieläkin pureskella sitä koko ajan. Nyt meillä voikin olla luita saatavilla, kun ei ole enää kuin yksi koira. Aiemmin ei uskaltanut pitää luita, ettei koirille tulisi tappelua niistä.

Kotiutunut

Kärsä tuli myöhään eilen illalla reissusta ja on tänään saanut ladata akkujaan auringossa. Toki hän halusi lenkillekin haistelemaan kaikki viikon aikana tulleet hajut.

Työt jatkuvat

Kärsä on jatkanut hommia Ruotsissa ja saanut vähän saalistakin. Jahtipäivät ovat olleet hieman aiempaa lyhyempiä, ettei papparainen rasitu. Hän on jaksanut hienosti ja ollut innoissaan, mikä on pääasia.



Kärsä on aamuisin ollut vähän jäykkä, mutta lihakset ovat aina vetreytyneet siitä lopulta.



Tauoilla Kärsä on tajunnut levätä ja ottaa unoset, mitä hän ei nuorempana malttanut tehdä, vaikka Urpo oli näyttämässä esimerkkiä.



Iltaisin on tietysti pitänyt rötvätä sohvalla aivan kuutamolla.

Eläinlääkärissä

Kärsä kävi ruotsalaisen eläinlääkärin vastaanotolla tänään, koska Ruotsista Suomeen palatessa koiralla pitää olla ekinokokkilääkitys annettuna ja eläinlääkärin leima passissa.



Eläinlääkäri oli vähän huolissaan siitä, että ottaahan Kärsä lääkkeen ja vuorasi sen herkuilla, mutta Kärsähän on erittäin ahne. Pilleri sujahti kurkusta alas kuin huomaamatta, kun ahmatti pääsi kiinni herkunkantaan.

Jällivaarassa

Kärsä on nyt ensimmäistä kertaa Ruotsissa. Aiemmin hän on ollut Norjassa sekä tietysti synnyinmaassaan Hollannissa, joten Ruotsin-reissu on uusi kokemus.



Lintuja on toistaiseksi ollut hyvin vähän, mutta onpahan Kärsä päässyt hommiin kuitenkin.

Vuoden metsästysreissu alkoi

Kärsä lähti aamulla kohti Pohjois-Ruotsia isännän ja tämän kaverin kanssa. Pakuun pakattiin Urpon vanha autohäkki, joka näytti jotenkin yllättävän ahtaalta, mutta kyllä Kärsä mahtuu makoilemaan siellä.



Sellainen kömmähdys kävi, että Kärsälle erikseen tällä viikolla hankitut ruokasäkit jäivät oman auton takakonttiin. Onneksi matkan varrella Oulussa oli eläintarvikeliike, josta sai Kärsän nappuloita, niin hänen ei tarvinnut olla nälissään.

Se on kyllä monena vuonna ollut ongelmana, että kaikki muu on viimeisen päälle huolella pakattu mukaan, mutta koiranruuat unohtuvat ja sitten niitä saa metsästää matkan varrella minuuttiaikataululla ennen kuin kaikki kaupat ovat kiinni.

Pienokainen pesässä

Kärsä rakastaa Sipin lahjoittamaa petiä yhtä paljon kuin Urpo. Nyt peti on kokonaan Kärsän, sillä Urpo jätti sen hänelle perinnöksi.