Heillä ei tällä kertaa ollut kuonokoppia, koska hiekkakuopilla ei oletettavasti ole mitään syötävää, mutta he keksivät alkaa järsiä keppejä oikein urakalla. Välillä matkanteko tyssäsi pitkäksi ajaksi, kun Urpolla oli niin kauhea tarve pureskella keppejä. Jos yhden otti pois häneltä, löysi hän pian uuden. Ja Kärsä teki perässä tietysti. Koirat oikein tärisivät ilmeisesti kylmästä, mutta silti piti pysähtyä paikoilleen syömään keppejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti