Olisipa paarmaverkko

Pihalla on nyt ihan älyttömän paljon paarmoja. Ne piirittävät ihmiset ja koirat heti, kun jää paikoilleen, ja ne myös purevat.



Kärsä joutui jälleen pikkuveljen leikkien uhriksi ja sai "paarmaverkon" ylleen. Valitettavasti siitä ei ollut apua paarmoja vastaan.

Mansikkarohmut

Urpo ja Kärsä tykkäävät mansikoista ja he tulevat aina kytikselle, kun emäntä on poimimassa päivän satoa. Heille ei kyllä tipu oikein muuta kuin rastaiden syömiä jämiä, mutta nekin kelpaavat oikein hyvin.

Juhannuskyläily

Kävimme eilen Sipin ja Nukan luona syömässä juhannusruokia. Sipi ei voinut taaskaan uskoa todeksi, että Urpo ja Kärsäkin saavat tulla sisälle, mutta äänekkäät protestit eivät auttaneet, sisälle menimme koko porukalla.



Urpo yritti koko ajan norkoilla ruokapöydän luona kerjäämässä, mutta hän sai lähtöpassit joka kerta. Kärsä yllätti ja makoili ihan paikoillaan Sipin ja Nukan pedillä ruokailun ajan. Palkinnoksi hyvästä käytöksestä hän sai sämpylänjämät.

Nukka oli ihan yhtä ihastunut Urpoon kuin ennenkin ja antoi koko ajan pusuja. Kärsä oli ehkä vähän suopeampi Nukkaa kohtaan, mutta meinasi kuitenkin saada pienen raivarin joka kerta kun Nukka lähestyi.

Kun isäntä viilentää

Välillä isäntä innotuu laittamaan ilmalämpöpumpun niin viileälle, että sisällä on suorastaan kylmä. Pikkuveli oli ystävällinen ja laittoi ilmastoinnin alla makoilleen Kärsän päälle peiton, ettei tälle tulisi kylmä.

Pienet yhdessä

Kärsä meni sohvalle katsomaan YouTube Kidsiä pikkuveljen kanssa ja pääsi heti kainaloon. Kärsä on sellainen elävä pehmolelu.

Hyvinvoiva Urpo

Syöpäepäilystä huolimatta Urpo on voinut ihan hyvin viime aikoina. Mitään hälyttävää ei ole ilmennyt, esim. epätavallisen runsasta juomista tai oksentelua.

Eläinlääkäri mainitsi vastaanotolla, että vanhalla koiralla paikat roikkuvat, jolloin nahan alta saatta paljastua kaikenlaisia patteja, joita ei normaalisti näy. Nyt elääkin siis toivo, ettei Urpoa vaivaa mikään vakava sairaus vaan pelkkä vanhuus.

Väistämätön on toki silti edessä viimeistään muutaman vuoden päästä.

Ukkoskuuron jälkeen

Surkeat uitetut koirat tulivat lenkiltä, ja Kärsä asettui heti Urpon pestäväksi.

Koiranilma

Nyt ei kyllä ole koiran eikä pohjoismaalaisen ihmisen ilma! Ihan kamalaa, kun ei pysty olemaan ulkona ollenkaan, kun on niin kuuma. Eikä lämpötila laske yölläkään alle kahdenkymmenen!



Urpo tahtoisi kyllä mennä pihalle rötväämään, mutta ei häntä oikein voi päästää. Lenkillä täytyy käydä heti aamusta, vaikka silloinkin on liian lämmintä jo. Onneksi kodin saa sentään viileäksi sisältä ilmalämpöpumpun avulla.

Havainnollistava kuva

Alla olevasta kuvasta näkee, miksi koirien on parempi syödä ulkona kuin sisällä. Kärsä sörplää nappulat ja kuolat pitkin ja poikin ruokakupin ympärille. Urpokin sotkee, muttei ihan niin pahasti. Kärsä kyllä siivoaa omat sekä Urpon jäljet, mutta kuolaa jää kuitenkin aina lattialle.

Epätoivoinen yritys

Kärsä haluaa noutaa frisbeetä, vaikka olisi minkälainen helle. Hän hakee sen jostain ja pitää sitä väkisin mukanaan, mutta ei hänelle kukaan heitä sitä, jos on liian kuuma.

Sylihauvat

Kun syliin on päästävä ja vielä molempien yhtä aikaa, näyttää tältä:

Papparainen käärmejahdissa

Kivikasa keskellä pihaa ei ole kovin hyvä idea, mutta sellainen siinä on edellisen omistajan jäljiltä. Kasa varmaan kuhisee käärmeitä kesäaikaan, hyi. Urpokin innostui tutkimaan sitä, vaikka yleensä se on Kärsän hommaa.

Uitettu rakkikoira

Kärsä joutui tänään kokemaan kovia, kun emäntä vei hänet 20 kilometrin juoksulenkille rankkasateesta huolimatta. Sadetutkan mukaan sateen piti hiukan laantua, mutta vettä tulikin taivaan täydeltä pieninä pikakuuroina. Ja silloin kun ei satanut kaatamalla, satoi kuitenkin aika kovaa.

Emännän lenkkarit kastuivat läpimäräksi jo ensimmäisen puolen kilometrin matkalla, ja Kärsän turkki kastui sateessa pahemmin kuin uidessa. Siitä huolimatta Kärsä oli urhea juoksukaveri eikä yhtään epäröinyt jatkaa matkaa.



Tähän vuodenaikaan ei oikein voi mennä juoksemaan, koska on yleensä liian lämmin sää. Märän turkin kanssa Kärsä ei kuitenkaan läähättänyt ollenkaan, vaikka lämpöä oli noin 16 astetta.

Kotona Kärsä joutui vielä pesulle, koska hän oli ihan kurassa vatsasta ja tassuista. Turkin kuivaamiseen tarvittiin kaksi isoa pyyhettä, koska se oli niin läpeensä kastunut.

Sillä välin Urpo makoili sohvalla aivan liikkumatta. Hän ei edes tullut ovelle moikkaamaan, kun Kärsä palasi lenkiltä. Urpoa varmaan pelotti, että jos hän tekee itsensä tiettäväksi, niin hänet pakotetaan ulos sateeseen.

Helleuinnit

Nyt on taas niin tuskaisen kuuma ilma, että koirien on pakko päästä heti aamusta lenkille. Iltalenkillä heidät täytyy viedä uimaan, koska muuten lenkki menee vain läähätykseksi. Urpo ei suostu emännän kanssa menemään uimaan kunnolla, mutta isännän sana on Urpon käsky, ja hän menee kiltisti veteen kokonaan.



Kärsä on helppo huijata menemään uimaan heittämällä kepin. Hän painelee perään molskauksen kera.

Irokeesi selässä

Kärsä tunkee aina märällä turkilla Urpon välittömään läheisyyteen, jotta Urpo auttaisi kuivaamaan. Jostain syystä Kärsällä on aina karvat pystyssä, vaikka hän siis ihan itse menee Urpon luo ja tekee itseään tykö. Tänään karvat olivat pystyssä koko selän pituudelta ja poikkeuksellisen pörheästi.

Kääk, käärme!

Takaterassin alle on pesiytynyt rantakäärme. Se on ollut siellä luikertelemassa nyt parina päivänä, ja Kärsä on tietysti bongannut sen. Takaterassilla on mukava istuskella helteellä, sinne kun ei paista kuin aamulla, mutta eihän siellä voi nyt olla, koska Kärsä ei voi unohtaa käärmettä. Hän ei tainnut oppia mitään parin vuoden takaisesta kyynpuremasta.

Pentukohtaus

Kärsä on virallisesti seniorikoira, mutta aina sitä ei huomaa käytöksestä. Hän saa aina välillä pentukohtauksia ja purkaa ne Urpo-raukkaan, joka on todellinen seniori.



Tänäänkin Kärsä kiemurteli Urpon alla ja haki huomiota kaikin keinoin. Urpo ei ollut kovin tyytyväinen, mutta antoi kakaran touhuta silti.

Koko päivä pihalla

Urpolla on aina kiire pihalle, kun aurinko paistaa. Onneksi emäntäkin tekee välillä etätöitä, niin koirilla on mahdollisuus olla ulkona koko päivän. Tänäänkin he söivät vain aamupalan sisällä ja olivat sitten monta monta tuntia pihalla.

Urpon roikkumistyyli

Kärsä tykkää roikkua sohvan reunalla kuin löysä säkki, mutta Urpolla on eri tyyli. Hän roikottaa päätään patjan reunalta niin kuin olisi aivan kanttuvei.

Hyvät hajut

Kävimme pitkästä aikaa kiertämässä minilenkin takapihan metsässä. Koirat saivat olla remmissä, koska heillä on tapana karkailla sieltä omille teilleen. Jostain tuli taas hyvät hajut, sillä he nostivat kuonot pystyyn samaan suuntaan ja seisoivat siinä fiilistelemässä hyvän tovin.

Onneksi oli remmit, sillä muuten he olisivat ihan taatusti karanneet hajujen perään.

Ulkoruokinnassa

Näin kesällä on kätevää joskus ruokkia koirat ulkona. Heidän ruokailustaan tulee niin paljon kuolaa ja sotkua lattialle, että on parempi syödä pihalla. Lisäksi terassin reunasta saa hyvän korokkeen ruokakupeille, niin ergonomiakin on kunnossa.

Ainoa ongelma on se, että ruokailun jälkeen koirien pitää olla rauhassa ainakin tunnin ajan. Ulkona täytyy siis olla tarkkana, etteivät he esim. ryntää portille haukkumaan heti ruuan jälkeen.

Luontoilta

Eilisilta sujui rattoisasti luontopolulla Sipin ja Nukan kanssa. Kärsä ja Sipi pulahtivat lampeen, mutta Urpo ja Nukka eivät innostuneet. Nukka innostui sen sijaan Urposta taas ja halusi koko ajan antaa tälle pusuja.



Taukoa oli mukava viettää auringon lämmittämällä kalliolla, kunnes pieni sadekuuro pääsi yllättämään. Silloin oli pakko siirtyä laavulle, missä koirien oli helpompi kerjätä ihmisten eväitä. Sipi ja Nukka ovat tosin niin kilttejä, etteivät he kerjää ihmisten ruokia.



Kivellä poseeraaminen onnistui hyvin, vaikka kivelle pääseminen oli Urpolle vaikeaa. Hän oli viimeisenä hyppäämässä eikä mahtunutkaan ja putosi maahan. Onneksi ei käynyt kuinkaan, ja papparainen voi hyvin.