Rusakoita pöläyttämässä

Tänään on jahtikauden viimeinen päivä, joten Kärsä pääsi vielä kerran pöläyttämään rusakoita. Saalista ei taaskaan tullut, mutta Kärsä kyllä löysi pitkäkorvia.



Jahdissa oli mukana muitakin koiria, mm. lyhkärityttö, jolla on yhtä kaunis ruskea turkki kuin Kärsällä.

Urpo palasi kotiin

Urpo palasi tänään kotiin uurnassa ja pääsi takan päälle tarkkailemaan meitä. Kauniit muistot jäävät, samoin ikuinen ikävä. Urpo oli maailman hienoin lintukoira, rakkaista rakkain perheenjäsen, ilonamme melkein 15 vuoden ajan.

Sade tuli rankka

Kuten sääennuste lupaili, tänään sataa vettä. Yöllä oli vielä kunnon lumimyräkkä, ja pihan kolaamiseen meni tunti, mutta sitten alkoi kuulua litsläts, kun vettä tippui räystäältä. Kärsäkin sai pitkästä aikaa laittaa sadetakin lenkille.

Viimeisiä talvipäiviä

Huomenna luvassa on vesisadetta, joten nyt on nautittava talvesta ja lumesta vielä viimeisiä kertoja. Tänään sai vielä kävellä nilkkoihin asti ylettyvässä kinoksessa melkoisessa pakkasessa. Ihanaa, kun ei ole kuraa eikä märkää.

Ypöyksin kotona

Tänään koitti se päivä, kun Kärsä joutui jäämään ihan yksin kotiin. Tosin alkuun vain muutamaksi tunniksi, koska isäntä lähti töihin vähän myöhemmin. Kaikki meni onneksi hyvin, koti oli pystyssä päivän päätteeksi eikä mitään ollut rikottu. Kärsä oli kyllä aika väsynyt, sillä hän oli varmaan päivystänyt ikkunalla koko päivän.

Urpon lempisää

Nyt alkaisi olla sellainen kevätaurinko, josta Urpo olisi nauttinut. Hän olisi voinut makoilla liiterin edessä patjalla ottamassa aurinkoa nassuun. Mutta ei Urpo olisi mitenkään enää jaksanut elää pidempään, kyllä hänen oli jo aika päästä ikiuneen kevätauringosta huolimatta. Kärsä saa nyt jatkaa Urpon perinnettä ja palvoa aurinkoa.

Kärsän uusi arki

Kärsä ei ole koskaan ennen ollut ainoa koira. Syntymäkodissa oli tietysti paljon muita koiria: seitsemän sisarusta, äiti sekä muita aikuisia koiria. Sitten Kärsä matkusti Pätkiksen kanssa Hollannista kotiin Suomeen ja muutti meille Urpon kaveriksi. Siitä lähtien Kärsä on aina ollut Urpon kanssa lukuunottamatta viime syksyn metsästysreissua pohjoiseen, missä toki oli Kuura-koira kaverina.



Sen takia on vähän jännittänyt, miten Kärsä reagoi Urpon poismenoon. Tähän mennessä Kärsä on tuntunut luulevan Urpon odottavan kotona, kun tulemme esimerkiksi lenkiltä kotiin. Kärsä oikein hyppii ulko-ovea vasten odottaessaan, että se avautuu. Aika usein Urpo nimittäin oli heti ovella vastassa ainakin niinä kertoina, kun hän ylipäätään kuuli ja tajusi, että joku on tulossa.



Tällä viikolla Kärsän ei vielä tarvitse jäädä yksin kotiin. Sekin jännittää vähän, että mitä siitä tulee - onko koko kämppä säpäleinä sen jälkeen... Ainakin Kärsä saa nyt paljon huomiota ja kivoja lenkkejä ja nameja. Syli on aina vapaa Kärsälle, kun ei ole Urpoa viemässä paikkaa.

Kärsä 12 vuotta

Kaiken surun keskellä on aihetta myös juhlaan: Kärsä täyttää tänään 12 vuotta! Sen kunniaksi hän sai tietysti 12 nakkia ruuan kanssa. Kärsä hotkaisi ne alta aikayksikön eikä mitään jäänyt jäljelle.



Kärsä on uskomattoman reipas 12-vuotiaaksi. Pitkät juoksulenkit sujuvat vielä ilman mitään ongelmaa, eikä Kärsä pysty aamulla rauhoittumaan ennen kuin hän on päässyt pitkälle aamulenkille edes kävellen.

Kevään ensimmäinen rötväyskeli

Nyt aurinko yltää taas liiterin eteen siten, että siinä voi iltapäivällä hetken aikaa nauttia patjalla makoillen. Urpokin olisi tykännyt.

Hyvästi, rakas ystävä

Urpon viimeinen aamu koitti tänään. Tapahtumat etenivät lopulta nopeasti, ja lopullinen päätös oli melko spontaani.



Kaikki alkoi aamuneljältä, jolloin Urpo herätti emännän tassuttelemalla olohuoneessa. Tassutus kuuluu nyt erityisen hyvin, kun ei ole mattoja lattialla. Urpo kävi pihalla pissalla ja tuli sitten heti takaisin sisälle. Kun emäntä oli päässyt takaisin nukkumaan, meni hetki, niin olohuoneesta kuului törähdys ja tassuttelua - Urpo oli kakannut lattialle ja onnistunut levittämään sontaa pitkälle matkalle, myös mm. sohvatyynyyn, joka oli lattialla. Tyyny lähti saman tien roskiin.

Kun kakat oli siivottu ja kaikki taas nukkumassa, ei mennyt kauaa kun sama toistui. Nyt tosin Urpon tuotos oli löysä ja sitä oli koirien patjalla ja pedillä. Peti piti purkaa ja laittaa pesuun, patjan päällinen meni roskiin. Kolmas kerta oli pahin: ripulia oli tällä kertaa sohvalla ja Kärsän tassuilla. Kaunis käsin tehty villapeitto lähti roskiin, samoin koirien toinen patja, joka oli ilman päällistä. Kärsäkin joutui tassupesulle. Lisäksi lattia piti tietysti myös pestä kolmatta kertaa saman aamun aikana.



Silloin päätös alkoi kypsyä, nyt oli oikea hetki päästää Urpo ikuiseen lepoon. Onneksi tutulla eläinlääkäriasemalla oli vielä aika saatavilla tälle päivälle, niin asiaa ei tarvinnut yhtään pitkittää. Yllä oleva kuva on viimeinen Urposta otettu kuva. Kello oli 12, kun Urpo lähti viimeiselle reissulleen rakastamansa isännän kanssa. Isäntä palasi kotiin pelkän remmin ja pannan kanssa, ja Urpo oli poissa.

Ystävänpäivä sai siis kamalimman mahdollisen käänteen, mutta muuta vaihtoehtoa ei ollut. Urpo pääsi ansaitsemaansa lepoon.

Kevät keikkuen tulevi

Aurinko paistaa, mutta ei tunnu kovin keväiseltä, kun on lähes 20 astetta pakkasta. Kärsä joutui laittamaan takin päälle ja kaulurin korvien suojaksi lenkille. Urpo ei tietenkään lähtenyt edes mukaan.

Kaksin aina kaunihimpi

Jos Kärsä komennetaan pois keittiöstä, hän menee usein Urpon viereen. Ehkä hänen mielestään silloin on suurempi todennäköisyys saada jotain herkkua, vaikka Urpo on näistä kahdesta pahempi kerjäläinen, jolla tuntuu olevan ihan omat säännöt.

Uusia reittejä

Pari kertaa viikossa käymme naapurikaupungissa kaksijalkaisen lapsen treenien vuoksi. Urpo ei ole viime aikoina enää lähtenyt mukaan ollenkaan, vaan on mieluummin jäänyt kotiin odottamaan. Siispä Kärsän kanssa on voinut tehdä pidempiä lenkkejä.



Tässä Kärsä tutustuu keskiaikaiseen kirkkoon, jonka olemme aiemmin nähneet vain kauempaa, kun Urpon kanssa ei ole ehtinyt noin pitkälle lenkille.

Rähmäsimmu

Urpo kävi elokuussa eläinlääkärissä näyttämässä toista silmäänsä, joka alkoi vuotaa joskus alkukesästä . Silloin hän sai viikon silmätippakuurin, joka auttoi parin viikon ajan. Sitten silmä alkoi taas vuotaa. Se paranee aina hetkeksi silmähuuhteella, mutta vuoto alkaa aina uudestaan. Mitään tulehdusta siinä ei kuitenkaan todettu.

Matot rullalla

Meillä ei ole nyt mattoja lattialla ollenkaan, koska ne menevät niin usein kakkaan. Urpo saattaa vääntää tortut milloin ja mihin tahansa, vaikkei olisi edes ripulia, joten nyt saamme toistaiseksi pärjätä ilman mattoja. Ne ovat juuri käyneet pesulassa, koska niitä on nyt niin monta kertaa pesty kotikonstein.

Liian kylmä

Tänä aamuna tapahtui ennenkokematon ihme: Kärsä ei kerta kaikkiaan halua lähteä lenkille! Hän pakeni pedille, kun emäntä lähestyi remmin kanssa. Urpo meni myös, mutta hänen nyt ei olisi tarvinnutkaan lähteä mihinkään.



Ei Kärsääkään toki pakoteta, jos hän ei halua lähteä. Ehkä menemme ulos päivemmällä, jos pakkanen lauhtuu edes vähän.