keskiviikko 29. tammikuuta 2014
Iso vahinko
Nyt olemme innostuneet liikumaan jäällä enemmänkin. Eilen olimme taas luistelemassa kovasta viimasta huolimatta. Urpolla oli oikein Back on Track -loimi yllään, koska viima on etenkin aukeilla paikoilla niin jäätävä. Se oli kuitenkin aikamoinen virhe, sillä Urpolla tuli niin sanotusti kakat housuun kesken matkan.
Hän oli käynyt kakalla rannassa, minkä jälkeen hänet puettiin, mutta hänelläpä oli vielä hätä. Siinä vaiheessa kun selkä köyristyi, oli jo liian myöhäistä käydä kiskaisemassa loimi pois alta, joten helma oli lopulta täynnä sitä itseään. Loppumatkan Urpo sai juosta alasti ja kovaa hän juoksikin. Myötätuulessa luistimilla pääsee aika haipakkaa, mutta Urpo ei kertaakaan pudonnut kelkasta (siis vertauskuvallisesti - ei meillä mitään oikeaa kelkkaa ollut).
Kotona Urpo joutui shampoopesulle, koska takapää oli ihan kakkainen. Siitähän Urpo ei tykännyt, mutta meni sitten kuitenkin suihkun jälkeen tyytyväisenä peiton alle lämmittelemään. Seuraavalla kerralla ei laiteta loimea vaan tavallinen takki, joka on takaa sen verran avonainen, että pökäleet tippuvat maahan!
maanantai 27. tammikuuta 2014
Jäätanssi
Urpon ruokahalu ei ole palautunut, mutta menohalut ovat ennallaan. Tänään kävimme vihdon ja viimein jäällä, missä oli ajettu jo autollakin. Eiköhän se siis kestä ihmistä ja koiraakin.
Emäntä otti retkiluistimet alle ja Urpo juoksenteli pitkin ja poikin. Tänään oli niin kova tuuli, että olisi melkein kannattanut laittaa Urpolle vetovaljaat, niin hän olisi voinut vetää vastatuuliosuudet. Sitten kun tulee enemmän lunta, niin pitää kokeilla vetämistä suksilla.
Äkillinen syömishäiriö
Urpo oli juuri saanut paljon kehuja reippaasta syömisestään, kun hän yllättäen alkoi nirsoilla ensimmäistä kertaa moneen viikkoon. Mikä lie syynä, mutta mitenkään sairaalta hän ei vaikuta, sillä viikonloppuna hän ainakin oli virkeä.
Urpo oli lauantaina isännän mukana peurajahdissa, tosin pelkkänä turistina, koska oli mäykkyjen vuoro hätyytellä peuroja. Urpo pääsi välillä autosta tarpeilleen ja lopuksi vielä pellolle vähän kirmaamaan, mutta muuten päivä meni auton peräkontissa.
Sunnuntaina oli vuorossa metsälenkki Dumlen luona. Urpon oma liivi jäi kotiin, mutta onneksi Dumlen liivi mahtui. Tai ehkä se oli sittenkin vähän liian tiukka ja sai Urpon aloittamaan laihiksen? Joka tapauksessa metsälenkin jälkeen nappulat eivät kelvanneet herralle, joka paineli vain sohvalle nukkumaan.
Ennen tällainen olisi ollut täysin normaalia käytöstä, mutta Urpo on viime viikkoina oikein kerjännyt ruokaa ja syönyt hyvällä ruokahalulla. Kaipa se ruokahalu palautuu taas jossain vaiheessa niin kuin aina ennenkin.
lauantai 18. tammikuuta 2014
Pakkaspäiviä
Nyt on ihanaa, kun ei tarvitse pyyhkiä tassuja joka pissalenkin jälkeen! Urpon riesaksi on sen sijaan tullut takki, jota hän ei millään haluaisi antaa pukea. Kun takki otetaan esille, Urpo pakittaa äkkiä pois alta eikä meinaa tulla takaisin.
Meri on jäässä, ja joku uskalikko on jo käynyt tallustelemassa jäällä, mutta Urpo ei vielä päässyt irti remmistä. Kun paikka on virtauksien puolesta tuntematon, niin on paras olla varma ja odottaa vielä vähän ennen kuin aloittaa jäälenkkeilyn.
Tänään Urpo on nukkunut koko päivän, koska hän oli viime yön yksin kotona ja on ilmeisesti päivystänyt koko yön. Eilen sen sijaan kävimme Dumlen luona lenkkeilemässä. Urpo oli aivan innoissaan, koska hän ei ollut pitkään aikaan päässyt Dumlen metsiin ja pelloille. He kävivät ensin tarkistamassa pellonreunat lintujen varalta ja ryhtyivät sitten kaivuuhommiin.
Dumle on tänään käynyt koiranäyttelyssä menestymässä, mutta toivottavasti hän jaksaa pian taas lähteä lenkille yhdessä!
sunnuntai 12. tammikuuta 2014
Työnsarkaa piisaa riistan rengillä
Urpolla on ollut työntäyteinen viikonloppu. Hän on joutunut yövuoroonkin: Yhtenä yönä hän oli supijahdissa keskiyöstä melkein aamukuuteen asti. Se oli kylläkin aika leppoisaa, sillä hän sai matkustaa auton kyydissä kunnes supi löytyi. Sitten hän pääsi tositoimiin karkkarityttö Miinan kanssa ja supi lähti supikoirien taivaaseen. Miina on kokenut supihommissa ja tiesi heti autosta päästessään, mitä on luvassa.
Vuorokauden levon jälkeen Urpo lähti Pirkanmaalle katsastamaan pienriistatilannetta. Mitään ei löytynyt, koska oli jo niin kylmä, että eläimet olivat piilossa. Urpo sai kuitenkin juosta monta tuntia metsässä, joten reissu ei ollut täysin turha. Tänään hänen piti päästä Dumlen kanssa treffeille katsomaan heppoja, mutta heppadeitit peruuntuivat, kun molempia kaivattiin avuksi peurajahtiin. He saivat siis sittenkin tavata toisensa, mutta erilaisissa merkeissä.
Urpon ihkaensimmäinen peurajahti sujui hyvin. Hänen tehtävänä oli etsiä peuroja ja pölläyttää ne liikkeelle. Muutaman hän saikin ajettua liikkeelle. Urpo sai myös auttaa jäljittämään haavakkoa, joka onneksi löytyi. Urpo ei ollut kokeillut jäljittämistä sen jälkeen, kun hän pääsi verijäljelle pentuetreffeillä neljän kuukauden ikäisenä, joten sen puoleen oli ihan mukava nähdä, että sekin homma sujuu tarvittaessa. Urpolle tuli tosin melkoinen hätä, kun jälki olisi jatkunut joen toisella puolella.
torstai 9. tammikuuta 2014
Kovaa treeniä
Urpolle on tänään riittänyt vain pieni lenkki merenrantaan, sillä eilen illalla hän oli tottelevaisuustreeneissä kahden valkkaritytön kanssa. Kävi niin hyvin, että pääsimme merivoimien virkakoirien harjoituskentälle, missä oli hyppyeste ja A-este. Urpo ei ollut koskaan ennen kokeillut A-estettä, mutta hän loikki sen yli hienosti. Hyppelyn lisäksi teimme hieman seuraamis- ja noutoharjoituksia sekä luoksetuloa. Urpo hallitsee luoksetulon erittäin hyvin, mutta lisämausteena hän saikin eilen pysähtymiskäskyn kesken matkaa. Muutaman toiston jälkeen se onnistui jo aika hyvin.
Treenien jälkeen Urpo pääsi jallittamaan valkoisia tyttöjä pienelle lenkille merivoimien pururadalle. Ulkona oli jo pimeää, mutta äänistä päätellen Urpo bongasi jonkun eläimen, luultavasti jäniksen, ja lähti ajamaan sitä. Hänhän ei tunnetusti aja kovin pitkään, mutta valkoiset jatkoivat ajoa parin minuutin ajan. Onneksi olimme aidatulla alueella! Urpo tuli takaisin kyllästyttyään jänikseen, ja naureskelimme, että ajoa jatkaneet paimenet ovat selvästi kovempia metsäkoiria kuin meidän seisojamme.
tiistai 7. tammikuuta 2014
Viesti sääjumalille
keskiviikko 1. tammikuuta 2014
Vauhdikas loppuvuosi
Urpo ja väliaikainen peitto
Vuoden toiseksi viimeisenä päivänä Urpo järjesti meille haisevan yllätyksen tyhjentämällä anaalirauhasensa sohvalle. Onneksi sohvan päällä on peitto juuri tällaisia tapauksia varten! Koska olemme näissä asioissa ensikertalaisia, meille oli aluksi epäselvää, ovatko rauhaset todella tyhjentyneet, joten katsoimme YouTubesta pari havainnoillistavaa videota ja veimme Urpon kylppäriin tutkittavaksi. Kumihanskatunnustelun päätteeksi totesimme, että rauhaset ovat tyhjentyneet ja että vaara on ohi. Toivottavasti tyhjennys tapahtuu jatkossa ulkona, jotta vältymme löyhkältä!
Kuva Ville Pohjola
Vuoden viimeisenä päivänä Urpo lähti liikenteeseen aamusta, sillä vuorossa oli fasaanijahti Hauholla. Paikalla oli paljon porukkaa, enimmäkseen Urpon sisaruksia sekä samasta että nuoremmasta pentueesta. Urpon suoritukset olivat ihan mukiinmeneviä. Ensimmäinen tilanne oli loistava, sitten oli vähän paukkunoutoa ja yleistä kikkailua, koska paikalla oli niin paljon koiria. Saalista tuli kuitenkin sen verran, että söimme vuodenvaihteen kunniaksi fasaania.
Kuva Peltiheikki
Kaunokainen sohvalla
Dumle oli mukana jahdissa ja tuli sen jälkeen meille yöksi. Urpolla oli illan aikana keskittymisvaikeuksia, koska juoksunsa juuri lopettanut Dumle tuoksui niin hyvältä, mutta kyllä koirat ennen pitkää rauhoittuivat. Päivä oli niin pitkä ja rankka. Aamulla he olisivat halunneet herätä aikaisin ja päästä pihalle riehumaan, mutta isäntäväen joukosta ei löytynyt vapaaehtoista lenkittäjää...
Hyvää alkanutta vuotta kaikille urpoille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)