Pakkasvahti

Nyt kun täällä etelässäkin on ilma vihdoin viilentynyt, niin on tullut aika sulattaa pakastimet. Meillä on molemmat pakastimet täynnä hirvenlihaa, jota isäntä osti melkein 50 kiloa syksyllä. Kun lihat olivat pihalla pakastimien sulatuksen aikana, niin Urpo koki tehtäväkseen puolustaa ja suojella niitä. Kärsä ei saanut mennä lähellekään lihalaatikoita vaan joutui hiippailemaan niiden ympärillä. Pari kertaa Urpo äkkäsi Kärsän liian läheltä lihoja ja ävi äkkiä ärähtämässä Kärsälle. Ihan niin kuin ne olisivat sen enempää Urpon kuin Kärsän lihoja!

Urpojen joulu

Koirilla on tänä vuonna ollut vähän kurja joulu, koska isäntä on reissussa ja emäntäkin joutui olemaan jouluyön töissä päivystämässä. Nyt on onneksi alkanut pidempi vapaa, niin Urpon ja Kärsän ei tarvitse olla tuntikausia yksin kotona vähään aikaan.

Kärsä sai tänä vuonna lahjaksi Non-stopin vetovaljaat. Valitettavasti hän ei ole vielä päässyt kokeilemaan niitä tositoimissa, koska emännällä on taisteluvamma. Koirat bongasivat pari viikkoa sitten lenkillä toisen koiran ja riuhtaisivat emännän kylki edellä päin puuta. Siitä lähtien kylki on ollut niin kipeä, että käveleminen on ollut välillä hankalaa, ja juoksulenkeistä voi vain haaveilla.



Joulun parasta antia olivat Dumlen ja Pätkiksen tuomat lahjapaketit, joista kummastakin paljastui vinkulelu sekä herkkutikku. Lahjojen avaaminen oli Urpon ja Kärsän mielestä tosi kivaa, sisältökin on toki mieluinen. Kiitos ihanille siskoksille!

Erilainen mani-pedi

Meidän laumassamme isäntä on se, joka leikkaa koirien kynnet. Nyt kun isäntä on reissussa viisi viikkoa, niin mani-pedi jää emännän hoidettavaksi. Isäntä leikkasi Urpon kynnet juuri ennen kuin lähti reissuun, mutta Kärsän kynnet jäivät leikkaamatta, joten hän pääsi emännän käsittelyyn eräänä hämyisenä iltana. Onneksi isäntä on opettanut koirille miten pedikyyrissä ollaan kauniisti - selällään sylissä. Kärsän kynsistä ei ehkä tullut yhtä lyhyet kuin normaalisti, mutta ainakin ne ovat hieman lyhyemmät kuin ennen toimenpidettä.

Siskot kylässä

Kuva on järkyttävän huonolaatuinen ainaisesta pimeydestä johtuen, mutta silti oli aivan pakko ikuistaa koko lauma, kun Dumle ja Pätkis tulivat tuomaan Urpolle ja Kärsälle joulutervehdyksen. Oli kyllä tuskaa saada kaikki pysymään paikoillaan, tai lähinnä Kärsää oli vaikea istuttaa riviin muiden kanssa. Hän karkaili koko ajan, kun ei malttanut olla paikoillaan. Hänellä oli niin kivaa siskojen kanssa. Dumle ei kyllä tainnut arvostaa pikkusisaruksien juoksentelua, sillä hän murahteli heille vähän väliä.

Käynti oli valitettavan pikainen, joten pitää ottaa uusintamatsit pian. Kärsällä ja Pätkiksellä on aina niin kivaa yhdessä.

Viikonloppu isossa maailmassa

Urpo ja Kärsä olivat viikonloppuna Helsingissä Villan ja Sipin luona hoidossa sillä aikaa, kun emäntä oli bilettämässä. Heillä kaikilla oli rankkaa: Urpo ei päässyt sohvalle nukkumaan, Kärsä sai koko ajan turpaan Sipiltä, Villa ei jaksanut kakaroita ja Sipi ahdistui uroskoirien lähentelyistä. Heillä taisi kaikesta huolimatta olla aika kivaa, ainakin Urpo ja Kärsä olivat ihan poikki, kun palasimme kotiin.





Koirapuisto on paras paikka näille neljälle, koska kaikki saavat olla vapaana. Muualla Urpon ja Kärsän on oltava melkein koko ajan remmissä, ettei vaan sattuisi mitään. Koirapuistossa Kärsä sai kaikki kolme vanhempaa koiraa kimppuunsa, kun Urpokin innostui säestämään Villaa ja Sipiä. Kärsä taisi kuitenkin salaa tykätä, kun joku jahtasi ja "rääkkäsi" häntä.



Urpon mielestä on aivan kamalan suuri vääryys, ettei Villan ja Sipin luona pääse sohvalle. Hän otti ohjat omiin käsiin ja kiipesi sohvan syleilyyn aina kun silmä vältti, vaikka hänelle tarjottiin paikkaa ihanalla taljalla patterin vierestä. Sitten kun sohvalle ei päässyt, niin Urpo alentui menemään Kärsän viekkuun taljalle.

Jahtimuistoja

Kuvat J.T.

Yllä oleva kuvasarja putkahti esiin pyytämättä ja yllättäen monen vuoden jälkeen. Kuvissa näkyy yksi Urpon ensimmäisistä tositilanteen noudoista. Kuvat ovat kyyhkyjahdista vuoden 2011 elokuulta. Nyt ei ole mitään jahtia tiedossa, koska isäntä on reissussa, mutta jospa Urpo pääsisi tammikuun lopulla vaikkapa supijahtiin. Siihen asti pitää kärvistellä emännän lenkkikaverina.

Urpon suuri suru

Urpo-raukan loppuvuosi tulee olemaan täynnä surua ja kaipuuta, isäntä lähti nimittäin viime yönä kuukauden ulkomaankomennukselle. Nyt Urpo joutuu päivystämään ikkunalla aina kun naapuri ajaa ohi autolla. Onneksi emäntä on kotona, ettei Urpo sentään joudu päivystämisen ohella hoitamaan pikkuveljeäkin yksin.

Nyt se löytyi!

Kärsä on kova poika kerjäämään, ja yleensä hänelle maistuu kaikki mitä ihmiset syövät. Omena on suurta herkkua, samoin porkkana, kurkku, kesäkurpitsa, banaani... Kaikki käy! Mutta nyt on löytynyt yksi hedelmä, joka ei maistu edes Kärsälle: mandariini. Ensimmäinen palanen meni vielä niin nopeasti kurkusta alas, ettei Kärsä ehtinyt edes maistaa sitä. Toisen palan hän sylkäisi lattialle pienen maistelun jälkeen.

(Kaikki hedelmät ja vihannekset eivät toki ole terveellisiä koirille. Siksi Kärsä saa maistaa vain pieniä määriä.)