Kärsä käy kuumana

Lähistöllä lienee juoksunarttu, sillä Kärsä käy aivan kuumana. Hän haistelee ja nuolee kuonokoppansa läpi pissoja tien varrella ja koittaa koko ajan astua Urpoa. Lenkin jälkeen Kärsä tunkee Urpon viekkuun patjalle ja hakee huomiota mm. tassuttamalla Urpoa päähän. Urpo-raukka ei välittäisi sellaisesta huomiosta.

Aurinkohommia

Parin äärimmäisen lumipäivän jälkeen tuli vihdon aurinkoinen sää. Onneksi emäntä oli etätöissä, niin koirat pääsivät pihalle rötväämään. Urpolla oli kauhea kiire ulos jo aamupäivällä, vaikka oli vielä aika kova pakkanen. Siksi piti laittaa takit päälle. Ja Kärsälle tietysti kuonokoppa, ettei hän purisi omaa tai Urpon remmiä poikki.

Kevät on peruttu

Eilen ja tänään on satanut lunta koko päivän. Kevät on peruttu, Urpo ei tykkää.



Metsässä on raskasta kulkea, koska polut ovat ihan täynnä lunta. Pitää yrittää kulkea toisten jälkiä pitkin peräkanaa. Kotipihalla pitää koko ajan kolata, ja koirat menevät kuistille tärisemään, koska kolaaminen on niin hirveää.

Märkä retki

Olimme yhtenä päivänä pitkästä aikaa Marttilassa retkellä. Perille pääseminen oli vaikeaa, koska tie oli niin huonossa kunnossa, ihan täynnä järkyttäviä kraatereita. Auton iskarit olivat koetuksella. Parkkipaikalle ei tarvinnut haaveilla pääsevänsä, koska se tienpätkä oli puolestaan peilijäässä. Etuvetoisella autolla ei tehnyt mieli ajaa jyrkkää mäkeä ylös parkkipaikalle, joten auto sai jäädä pöpelikköön retken ajaksi.



Polulla oli vuoroin liukasta ja märkää. Pitkospuut olivat pitkälti joko jään tai veden peitossa. Retki oli siis melko haastava. Kaiken lisäksi laavulle tuli joku retkeilijä uroskoiran kanssa, joten Urpo ja Kärsä piti sitoa puuhun kiinni vähän matkan päähän. He olivat siellä onneksi enimmäkseen ihan kiltisti ja katselivat vain toista koiraa. Kärsää piti tosin valvoa koko ajan, ettei hän purisi remmiä katki.



Muuten oli kyllä mukavaa olla metsässä ja suomaisemissa. Ehkä kuitenkin kannattaa odottaa kunnon kevättä ennen seuraavaa retkeä.

Kulttuuririennoissa

Koirat pääsivät eilen ihailemaan kylämme kuuluisinta rakennusta ulkopuolelta. He eivät arvostaneet kulttuuripläjäystä. Urpo ei suostunut edes näyttäytymään kuvassa.

Urpo yllätti

Urpo halusi tänään olla pihalla pitkät pätkät, vaikka oli aika kosteaa. Hän kaiveli kuoppia maahan ja järsi keppejä korvat viuhuten.



Lopulta emännän oli pakko pistää koirat sisälle, koska he meinasivat koko ajan karkailla omille teilleen metsään. Varsinkin Urpon perässä sai juosta jatkuvasti ja huudella takaisin. Metsässä olisi varmasti ollut jotain mehevää kakkaa taas.

Lämmön ystävä

Kärsä meni takkatulen ääreen makoilemaan ja pysyi siinä melkein niin kauan kuin tulta riitti. Ei ole helppo olla lyhytkarvainen koira talvella.

Kärsä fiksuna

Kärsällä jäi huuli hassusti eikä hän tajunnut sitä itse ollenkaan. Hän katsoi erittäin fiksun näköisenä ympärilleen huuli rullalla, ja emäntää nauratti.

Ikävä tuli

Isäntä lähti eilen illalla reissuun pariksi viikoksi, ja koirille tuli kova ikävä. He olivat koko illan olkkarin ikkunan ääressä katsomassa, että tulisiko isäntä takaisin.

Urpon lepotauko

Urpo ei suostunut eilen illalla lähtemään lenkille ollenkaan, koska hänellä oli niin kauhea nälkä. Hän jäi kotiin kyttäämään ruoka-aikaa sillä aikaa, kun Kärsä kävi iltalenkillä isännän kanssa.

Tänä aamuna Kärsä lähti emännän kanssa juoksulenkille, ja Urpo jäi ihan suosiolla kotiin, koska ulkona oli aika märkää. Hän ei edes itkenyt perään lainkaan.

Nyt sitten illalla Urpo ei taaskaan suostunut lähtemään lenkille, koska ulkona satoi vettä. Kärsä kävi isännän kanssa kävelyllä ja kastui läpimäräksi.

Urpolle kertyi siis pari vuorokautta lepoa niin, että hän kävi vain pihalla tarpeillaan. Mutta papparainen saa tehdä mitä haluaa, ei häntä pakoteta lähtemään ulos, jos hän ei tahdo.

Tupetus meneillään

...älä häiritse!

Urpo on 12 vuotta!

Urpo täyttää tänään 12 vuotta! Hän on nyt kiistatta suvun vanhin koira.



Harmi, ettei tälle päivälle sattunut Urpon lempisäätä, päivä alkoi nimittäin kaatosateen merkeissä, eikä aamulenkistä meinannut tulla oikein mitään. Urpo käveli vain postilaatikolle ja takaisin (noin 400 metriä yhteensä) eikä halunnut jatkaa enää.

Onneksi hän sai iltapäivällä "yllätyksen" eli perinteisen nakkipäivällisen. Nyt Urpolle täytyy ostaa jo jättipaketti nakkeja, koska normaalissa ei ole tarpeeksi monta.

Tämä on ensimmäinen syntymäpäivä, jonka Urpo viettää yksin, sillä yhtään sisarusta ei ole jäljellä. Urpo on viimeinen mohikaani, teräsvaari, joka porhaltaa menemään. Urpolla ei iästään huolimatta ole oikein mitään vaivaa, ei ainakaan mitään sellaista, mikä näkyisi päällepäin. Toivottavasti Urpolla on vielä vuosia jäljellä, sillä hän on äärettömän tärkeä perheenjäsen.

Upea maaliskuu

Kevättalvessa parasta on se, kun yöllä on kunnolla pakkasta ja päivällä hieno auringonpaiste, joka lämmittää mukavasti. Eilen oli tosin aika kylmä auringossakin, joten koirilla oli takit päällä.

Teräsvaarin toinen lenkki

Tänä aamuna Urpo pääsi toistamiseen tänä keväänä juoksulenkille. Tällä kertaa tehtiin niin, että Urpo sai olla mukana ensimmäiset yhdeksän kilometriä ja sitten hänet vietiin kotiin. Emäntä ja Kärsä jatkoivat vielä toisen kierroksen.



Vanhusta ei saa rasittaa liikaa kuitenkaan, sillä hänellä on jo vanhat nivelet.

Latua rikkomassa

Koirien kaksijalkainen pikkuveli on innostunut hiihtämisestä, joten hänelle tehtiin latu läheiselle pellolle. Koiratkin ovat olleet mukana hiihtämässä pari kertaa, tosin ilman mitään vetovaljaita. He ovat juosseet perässä, ja isäntä on saanut karjua heille, ettei saa talloa latua. Se on osoittautunut mahdottomaksi koirille.

Teräsvaari

Urpo on viime aikoina ollut niin reipas ja aktiivinen papparainen, että hän pääsi kokeilemaan pitkästä aikaa juoksulenkkiä. Hän on yleensä jäänyt kotiin itkemään Kärsän ja emännän perään näiden lähtiessä juoksulenkille, joten nyt Urpo sai lähteä mukaan ihan kokeilumielessä.



Lenkki meni hyvin! Urpo ei jättäytynyt jälkeen eikä ollut perässävedettävää mallia, vaan juoksi emännän vierellä tasaista tahtia koko 12 kilometrin lenkin. Vauhti oli toki hieman hitaampi kuin tavallisella juoksulenkillä, ettei papparainen rasittuisi liikaa.

Surkeista surkein

Koirilla on ollut mukavaa taas pari viikkoa, kun ei ole tarvinnut olla juuri lainkaan yksin kotona. Eilen kuitenkin emäntä lähti aamulla toimistolle töihin ja koirat jäivät yksin. Kärsä aavisti lähdön jo hyvissä ajoin ja meni eteiseen pikkuveljen haalarin päälle makoilemaan aivan surkean näköisenä.

Pihahommat

Kun emäntä on etätöissä, koirat pääsevät pihalle rötväämään keskellä päivää, jos on nätti ilma. Tänään oli, ja Urpo oli ulkona monta tuntia. Kärsä ei halunnut jäädä sinne ilman emäntää, mutta Urpo nautti auringosta.



Kuva ei ole tältä päivältä, sillä tänään oli niin lämmin, ettei Urpo tarvinnut takkia pihalla.