Esteradalla treenaamassa

Tänään pääsimme kokeilemaan jotain ihan uutta, kun Moona kutsui meidät mukaan Salon Koirahallille treenaamaan. Olimme ulkokentällä, jolla oli kaikenlaisia erilaisia esteitä, tunneleita ja alustoja. Ihan alkuun koirien piti kuitenkin haukkua toisensa lyttyyn ja nuuhkia kaikki hajut kentältä.





Nameilla oli iso rooli treeneissä, ja välillä Urpo karkasi Moonan apajille, koska totta kai toisella on aina paremmat namit! Hieman yllättäen Urpo oli kuitenkin meidän koirista reippaampi. Hän meni putken läpi namin houkuttelemana, kun taas Kärsä kävi omalla vuorollaan dyykkaamassa herkun ja tuli sitten pakittaen pois putkesta.



Moona oli käynyt Salon Koirahallilla aikaisemminkin ja osasi melkein kaikki temput jo. Paras temppu oli kuitenkin Kärsän aktivoiminen, sillä Moona jos joku jaksaa painia ja juosta! Välillä oli pakko antaa heidän vain leikkiä keskenään, koska heillä oli niin hauskaa yhdessä.

Aiemmilla tapaamisilla koirat ovat olleet melkein koko ajan remmissä, joten nyt oli kiva kun he saivat olla vapaana ja touhuta yhdessä. Kärsä oli tosin välillä vähän turhan innokas liehittelemään Moonaa, viriili nuorimies kun on. Urpo puolestaan ei ollut lainkaan kiinnostunut nuorempiensa leikeistä ja olisi vain halunnut nameja lisää koko ajan.





Treenien jälkeen menimme vielä vähäksi aikaa ukin luo, missä koirat ottivat päiväunet. He olivat niin uupuneita aamupäivän aktiviteeteista. Ennen kotiinlähtöä tapasimme vielä pikaisesti pienen Sylvi-seisojan ukin naapurista. Kärsä tyytyi taas vain murisemaan Sylville, kun taas Urpo otti pennelin vastaan vanhan koiran arvokkuudella.

Lauantaikymppi

Viikonloppu lähti käyntiin vauhdikkaalla lenkillä kauniissa säässä. Olisi tosin pitänyt lähteä vielä aikaisemmin, sillä kahdeksan aikaan oli jo aika lämmintä aurinkoisissa kohdissa.

Lenkki oli kymmenen kilometrin pituinen pyrähdys, joka oli Kärsälle ihan pala kakkua vain. Urpo jaksoi juosta jopa ensimmäiset 300 metriä ennen kuin hän alkoi hiihtää perässä... Silti hänen oli pakko päästä mukaan kauhealla tohinalla.

Naishuolia

Kärsällä on taas kerran naishuolia. Hän kulkee lenkillä kuono maata viistäen ja on kotona välillä melko levoton, vinkuu ja kulkee perässä. Lisäksi hän nylkyttää Urpoa monta kertaa päivässä, mikä tietysti voi liittyä johonkin muuhunkin. Ehkä Kärsäkin saa talvella kastrointikapselin niskaansa, kun menemme uusimaan Urpon kapselia.

Löysin rantein

Kärsä osaa rentoutumisen jalon taidon.

Seisoja seisoo seisojaa

Kärsä intoutui pitkästä aikaa seisomaan Urpoa tässä eräänä päivänä, kun Urpo paistatteli päivää pihalla kaikessa rauhassa. Lekotteluhetki keskeytyi, kun Kärsä hyökkäsi päälle seisonnan päätteeksi. Ehkä hänen olisi aika päästä jo metsästämään...

Taas Kangenmiekan kierroksella

Kuukausi sitten kävimme pitkästä aikaa Kangenmiekan kierroksella, ja tänään pääsimme sinne uudestaan. Tällä kertaa mukana oli Moona, joka on aina hauskaa seuraa.

Parin tunnin lenkki meni hyvin - ei ollut kuuma eikä kylmä saati märkää, tosin ihan lopussa taivaalta tuli muutama vesipisara. Ei kuitenkaan niin paljon, että esimerkiksi Urpo olisi häiriintynyt siitä. Taukopaikalle emme menneet, koska meillä ei ollut eväitä mukana.

Reitillä oli paljon nättejä maisemia, mutta kuvaussessio jäi pitämättä. Tarkoitus oli ottaa kuvia parkkipaikalta, missä on nätti eläinten uimapaikka, mutta sinne alkoi yhtäkkiä ilmestyä niin paljon hevosia, että meidän oli pakko mennä kauemmas kuvaamaan koiria. He olivat enemmän kiinnostuneita hevosista kuin poseeraamisesta, joten kuvista ei tullut kovin hyviä. Kaiken lisäksi Kärsä ja Moona olivat juuri käyneet pulikoimassa lammessa sotkien turkkinsa eivätkä siis olleet kauneimmillaan.

Pauke jatkuu

Eilen alkoi sorsastuskausi ja koirien kiinnipitoaika päättyi. Meidän metsästäjät ovat kuitenkin edelleen naftaliinissa isännän työkiireiden takia. Onneksi sentään kanalintukaudella on tiedossa reissu pohjoiseen ja ehkäpä ennen sitä ehtii vielä jotain pientä, edes juoksuttamaan koiria johonkin.

Koko päivä ulkona

Emännän vapaapäivinä koirat saavat olla pihalla koko päivän, jos vain sää sallii. Lenkin jälkeen he tosin haluavat joskus tulla sisälle moikkaamaan isäntää, mutta he joutuvat yleensä jäämään ulos, koska tassuja on turha putsata parin minuutin pyrähdyksen takia. (Tai ei tassuja tarvitse pyyhkiä kuivalla kelillä, mutta suupielet ovat aina täynnä hiekkaa ja kaikkea sontaa, kun koirat ovat maanneet pihalla.) Urpo menisi ainakin suoraan takaovelle kerjäämään pihallepääsyä, jos hänet ottaisi sisälle.

Punkkimagneetti

Urpolla ja Kärsällä ei ole tänäkään kesänä mitään punkkisuojaa eikä heillä ole ollut mitenkään erityisen paljon punkkeja. Jostain syystä Kärsällä on kuitenkin enemmän punkkeja kuin Urpolla. Ehkä Kärsä mönkii enemmän puskikoissa tai sitten punkit vain tykkäävät hollantilaisista enemmän.

Hikinen aamu

Kävimme eilen aamulla pitkästä aikaa juoksemassa. Tämä kesä ei ole ollut erityisen lämmin, mutta silti liian lämmin juoksuhommia varten, ja eilenkin Kärsä vain läähätti koko matkan. Urpollakin oli kuuma, vaikka hän oli perässä vedettävää mallia taas kerran. Vaikka kotona lämpömittari näyttäisi alle kymmentä astetta, niin heti kun aurinko alkaa paistaa, niin tulee kuuma.

Pupu-Urpo

Seisojat olisivat aika hassun näköisiä, jos niillä olisi pystykorvat. Tässä Urpon avustettu tyylinäyte.

Korvista puheen ollen, Urpolla ja Kärsällä on ihmeellisen puhtaat korvat siihen nähden, että niitä ei ikinä putsata erikseen. Pystykorvaisten Villan ja Sipin emäntä pani tämän merkille kerran silitellessään Urpoa ja Kärsää. Villan ja Sipin korvia pitää kuulemma putsata tämän tästä ja silti niissä on likaa, mutta Urpon ja Kärsän korvat pysyvät puhtaina itsestään.

Urpon kuivauspalvelu

Kärsä on hellepäivinä tykännyt käydä uimassa. Urpo sen sijaan tyytyy useimmiten nuolemaan Kärsän turkkia uinnin jälkeen, tosin kävi Urpo itsekin yhtenä päivänä pulahtamassa lammessa.

Pauke alkoi

Tänään alkaa sepelkyyhkyn ja peltohanhen metsästys, mutta meidän metsästyskoiramme ovat vielä kesälomalla, koska isäntä on reissussa. Heti aamulla viiden jälkeen alkoi kuitenkin kuulua pauketta ulkoa, joten ilmeisesti joku on ainakin päässyt metsälle heti aloituspäivänä.

Yötä samassa huoneessa

Emäntä on nukkunut tällä viikolla muutaman yön vierashuoneessa, koska mummu on ollut hoitamassa pikkuveljeä ja nukkunut tämän vieressä isossa sängyssä. Koirat ovat nukkuneet emännän kanssa vierashuoneessa ja ovat malttaneet pysyä lattialla omilla patjoillaan. Kärsä yritti ensimmäisenä iltana tunkea emännän sänkyyn, mutta saatuaan kiellon hän tyytyi olemaan lattialla.

Oli aika ihanaa nukkua koirien tuhinan keskellä, mutta on kuitenkin ihan hyvä, etteivät he saa tulla päämakuuhuoneeseen lainkaan. Ehkä siihenkin tottuisi, mutta kun koirat käyvät yöllä välillä juomassa ja sohvalla makoilemassa, niin kyllä siihen edestakaisintassutteluun herää.

Kiltit mummunpojat

Isäntä on reissussa tämän viikon, joten mummu on ollut hoitamassa koiria (ja näiden pikkuveljeä). Koirien jättäminen toisen vastuulle on aina hieman jännittävää, koska ikinä ei voi tietää mitä he keksivät isäntäväen poissaollessa, mutta tällä kertaa kaikki on mennyt hyvin.

Koirat pääsivät tänään pihalle mummun ja pikkuveljen kanssa ja olivat olleet oikein kiltisti. He olivat vain rötvänneet auringossa eivätkä yhtään olleet lähteneet huitelemaan mihinkään. Se pelottaa aina eniten, että he lähtevät jonnekin eivätkä tule käskystä takaisin. Isäntäväki osaa hieman arvioida, että onko kyseessä kakkaretki vai ovatko he karanneet, mutta eihän kukaan muu sitä voi tietää.

Kesä ilman pattia

Urpo on parina edellisenä kesänä kasvattanut kylkeensä patin, joka on aina hävinnyt itsestään. Tänä kesänä pattia ei ole ilmestynyt, joten ilmeisesti Urpo ei ole jaksanut tällä kertaa kasvattaa sitä.

Mahtava aamulenkki

Tänä aamuna Urpo ja Kärsä pääsivät lenkille sellaiselle reitille, jota emme ole pitkään aikaan kävelleet. Se menee asuinalueen läpi ja on liian pitkä, jotta pikkuveli voisi pyöräillä sen niin kuin hän tekee metsälenkeillä. Tänään kuitenkin pikkuveli oli hoidossa.

Reitillä oli niin hirveästi hajuja, että Kärsän kärsä oli varmaan ihan tulikuuma kaikesta haistelusta. Hän pysähtyi vähän väliä nuuhkimaan ja nuolemaan jonkun toisen koiran pissoja, eikä matka meinannut edetä lainkaan. Oli kuitenkin upea ilma ja kiva lenkki, jonka jälkeen kumpikin koira oli aivan kanttuvei.

Tekonukkuja

Kun Kärsä on tylsistynyt, hän nukkuu tekounta: kuorsaa kovaan ääneen, mutta avaa silmät välittömästi pienestäkin inahduksesta. Yleensä hän tekee niin, jos päivän pitkä lenkki on tekemättä ja hän aavistaa, että pian saattaisi olla lähtö.

Käheä pappa

Urpo on jo jonkin aikaa ollut käheä-ääninen innostuessaan. Jos esimerkiksi isäntä tulee kotiin, niin Urpo yrittää kiljua onnesta, muttei pysty. Kiljunta jää pelkäksi kähisemiseksi.

Urpo on yskinyt satunnaisesti viime syksystä lähtien, ja eläinlääkäri on kertaalleen kuunnellut hänen sydäntä ja keuhkoja eikä löytänyt mitään, joten ehkä hän ei vain vanhuuttaan enää pysty laulamaan. Tavallinen haukkuminen esimerkiksi naapurin kissalle onnistuu kuitenkin varsin hyvin.