Iloinen jälleennäkeminen

Nukka ja Viki tulivat taas käymään meillä tänään. He olivat vain vähän aikaa tällä kertaa, mutta Viki ehti taas ilahtua Kärsän näkemisestä.



Kärsä katsoi lähdön hetkeä epäluuloisesti, että tulevatko vieraat kohta taas takaisin. Mutta eivät he tule enää pitkään aikaan.

Jäähyväisten aika

Nukka ja Viki jatkoivat tänä aamuna matkaa meiltä ja jättivät Kärsän yksin kotiin. Hän ei olisi halunnut jäädä, vaan loikkasi heidän autoonsa kyytiin. Nukka ja Viki sen sijaan eivät olisi halunneet auton kyytiin, sillä he ovat matkustaneet viime päivinä jo pitkät matkat.

Kavereita kylässä

Tänään Kärsä sai ison yllätyksen, kun Nukka ja Viki tulivat meille käymään. Viki olikin kasvanut aika paljon sitten viime näkemän!



Sekä Vikillä että Nukalla on juoksut, mutta Kärsä ei onneksi välittänyt siitä ollenkaan. Hän ei yhtään yrittänyt nuuskia valkoisia peppuja. Viki sen sijaan oli hyvin kiinnostunut Kärsästä ja uskalsi lähestyä Kärsää jopa silloin, kun tällä oli luu käsittelyssä. Se oli Nukan ja Vikin luu, mutta Kärsä omi sen itselleen ja murahteli Vikin lähestymisille.



Illalla kävimme lenkillä ihmisten ilmoilla eli mm. jäähallin takana, missä oli ihana kasa "lunta". Koirat söivät sitä yhteistuumin oikein antaumuksella, kunnes homma piti keskeyttää. Tuollainen lumi saattaa sisältää mitä vaan epäterveellistä, joten sitä ei passaa syödä ihan mielin määrin.

Pieni tyttövieras

Kärsä sai tänään vieraan tänne kotiin, nimittäin Nuppu-kultsun, joka on vielä ihan pentu.



Kärsä ei oikein välittänyt Nupusta, mutta antoi tämän kuitenkin olla jokseenkin rauhassa. Nuppu taas näytti tykkäävän Kärsä-papasta.

Siskon luona

Emäntä kävi vierailulla Kärsän siskon Pätkiksen luona tänään. Kärsä ei ollut mukana eikä olisi voinut tullakaan, koska Pätkiksen perheessä on nyt aivan uusi jäsen, ihana pieni Daim, jolla ei ole vielä kaikkia rokotuksia. Kärsä saa siis vierailla Pätkiksen, Tuplan ja Daimin luona joskus myöhemmin.



Daim on aivan villi tyttö, joka roikkuu kaikessa kiinni niin kuin tyypillinen pentukoira nyt tekee. Kärsä ei varmasti olisi voinut sietää pientä riekkujaa, mutta Pätkiksen kanssa Kärsä on aina viihtynyt. Tuplastakin Kärsä varmasti tykkää.

Yllätys lenkillä

Päivälenkki sai tänään yllätyskäänteen, kun tiellä tuli vastaan naapurin poika koiransa kanssa. Jatkoimmekin matkaa yhdessä.



Alkuun Kärsä oli hyvin epäluuloinen ja karvat olivat ihan pystyssä. Jokaisen pysähdyksen kohdalla Kärsä alkoi uudestaan jäykistellä ja nosti karvat pystyyn, mutta sitten hän rentoutui pikkuhiljaa huomatessaan, että lapukkatyttö onkin ihan kiva.

Yksinäisten senioreiden treffit

Kärsä pääsi tapaamaan pitkästä aikaa Moonaa koirametsään. Moona on ollut ainoa koira jo reilun vuoden ajan, ja nythän Kärsälläkään ei ole enää kaveria kotona. Nämä olivat siis vähän niin kuin yksinäisten sennukoirien treffit, sillä Moonakin ehti jo täyttää kymmenen vuotta.



Ikä ei kyllä sinänsä näkynyt kummankaan käytöksestä. Välillä Moona jahtasi Kärsää ajohakun kera, ja siitäkös Kärsä tykkäsi. Myös painileikkejä oli vähän väliä niin, että ihmiset meinasivat lentää nurin.



Moona on kyllä oikein sopivan raju kaveri Kärsälle.

Koirametsäilyä

Kärsä pääsi tänään leikkimään Moonan kanssa koirametsään. Urpokin olisi tietysti saanut leikkiä, mutta hän viihtyi omissa oloissaan.



Kärsällä ja Moonalla oli hurja meno päällä välillä, ja ihmiset saivat taas väistellä sinkoilevia seisojia. Moona koitti pari kertaa haastaa Urpoakin leikkiin, mutta eihän papparainen pysy nuorempiensa vauhdissa mukana.

Syysloma

Kärsä olikin jo syyslomalla, joten nyt on emännän ja pikkuveljen vuoro lomailla.
/

/
Matkakohteeksi valikoitui Saksa. Siitä voi lukea enemmän täältä.

Pappakoirien kohtaaminen

Urpo on nauttinut olostaan kotona ilman Kärsääkin. Hän on päässyt lyhyille ja rauhallisille lenkeille.



Eilen olimme juhlistamassa ukin synttäreitä. Siellä oli vieraana toinenkin pappakoira, joka on suunnilleen Urpon ikäinen. Tarkka ikä ei ole tiedossa, koska Bingo on löytökoira. Alkuun vähän jännitti päästää Urpoa kohtaamaan Bingo sisätiloissa, mutta se meni ihan hyvin. Ainoa selkkaus tuli, kun Urpo meni Bingon isännän rapsuteltavaksi. Siitä Bingo ei tykännyt ja alkoi murista, mutta Urpo ei ollut moksiskaan, sillä eihän hän kuule enää mitään.



Urpo on ollut vähän valikoiva syömään viime aikoina. Kuvassa hän kiirehtii kauheaa kyytiä sisälle syömään, mutta saatuaan ruuan eteensä Urpo vai tuijotti sitä ja lähti pakittamaan kauemmas. Vain syöttämällä hän suostui syömään. Sen jälkeen olikin hyvä mennä ihmisten ruokapöydän ääreen kerjäämään herkkuja.

Kärsä onnistui

Kärsällä on ennyt hyvin pohjoisessa. Hän on jaksanut juosta hyvin ja saalistakin on tullut.

Pohjoisen vesillä

Kärsä on päässyt perille Inariin ja on aloittanut hommat. Paikalla on myös Kuura, joka on saman ikäinen kuin Kärsä. Ihanaa, että sennukoirat pääsevät ja jaksavat vielä metsästää.

Valkoisia vieraita

Tänään saimme kylään Nukan ja Vikin. Pieni Viki pelkäsi alkuun taas Kärsää, mutta jännitys meni pian ohi. Urpo ja Viki tulivat oikein hyvin toimeen neljäntoista vuoden ikäerosta huolimatta.



Nyt kun Sipiä ei enää ole, niin Kärsä intoutui leikkiin Nukan kanssa. He juoksivat pitkin pihaa ja jopa painivat hieman. Aiemmin he eivät ole voineet leikkiä, koska Sipi on ollut poliisina välissä. Tosin nyt ei tiedä milloin koirat näkevät toisensa seuraavan kerran, sillä Nukkaa ja Vikiä odottaa ihan uusi seikkailu kaukana meistä.

Pieni vieras

Meille tuli tänään ensikäynnille pienoinen Viki, joka on Nukan pentu. Alkuun Vikiä pelotti äänekäs Kärsä, mutta hän huomasi pian, ettei Kärsä tee mitään. Urposta Viki tykkäsi heti. Heillä on huimat 14 vuotta ikäeroa!





Seisojapojat lähtivät töihin melko pian, mutta Nukka ja Viki jäivät vielä meille. Teimme pienen lenkin hevosaitauksen ympäri, ja Viki pääsi tapaamaan heppoja aidan takaa.



Hän meinasi vähän hermostua niille, ovathan hevoset aivan valtavan kokoisia noin pienen tytön silmissä.

Suru-uutinen

Urpo sai Sipiltä keväällä synttärilahjaksi ihanan pesän. Tällä viikolla saimme kuulla, että Sipi on siirtynyt sateenkaarisillan tuolle puolen 13 vuoden ikäisenä.



Urpo ja Kärsä tapasivat Sipin viimeistä kertaa heinäkuun lopulla, kun kävimme Perniössä. Silloin ei kukaan aavistanut, että se jäisi viimekseksi tapaamiseksi.

Urpo on Sipille ikuisesti kiitollinen ihanasta pesästään, jossa Kärsäkin viihtyy aina tilaisuuden tullen. Meille jää ikuisesti hyvät muistot Sipistä.

Parrakas riehuja

Kärsä on palautunut entiselleen eilisestä nukutuksesta ja on jo täynnä virtaa, joten suuntasimme koirametsään Moonan kanssa. Meno oli vauhdikasta, mutta Kärsän ei voinut antaa riehua ihan mielin määrin. Hänellä oli kuonokoppa päässä, ettei hän vain söisi mitää keppejä, koska se on nyt kielletty. Koppa piti kuitenkin ottaa pois painimatsien ajaksi, jotta Kärsä voisi puolustautua parrakasta riehujaa vastaan.

Olipa taas kivat leikit koirilla!

Pumpulipallojen invaasio

Nukka sai kesäkuun lopussa kahdeksan pentua, jotka olivat käymässä Nukan ja Sipin kotona kasvattajan kanssa tänään.



Urpo ja Kärsä eivät päässeet katsomaan pentuja, koska Kärsähän olisi saanut maailmanlopun raivarin mokomista karvapalloista, eikä Urpokaan ehkä olisi jaksanut enää pienten vauhdissa. Sipi sen sijaan oli melkeinpä innoissaan pienistä ja leikitti niitä välillä.



Urpon ja Kärsä pentuajoista on jo yli kymmenen vuotta aikaa, niin eihän sitä enää edes muistanut, miten järkyttävän pieniä ne voivat olla. Oli kyllä todella ihanaa päästä paijaamaan pieniä pumpulipalloja.

Maanantaireissu

Lähdimme tänään iltapäivällä käymään Perniössä, missä tapasimme Sipin. Tarkoitus oli mennä kiertämään lyhyt luontopolku, mutta uhkaavat ukkospilvet saivat muuttamaan suunnitelmaa ja menimme sittenkin vai Perniön keskustaan kävelemään pienen lenkin. Sadetta ei lopulta tullutkaan, joten olisimme sittenkin hyvin voineet mennä luontopolulle. Kesäsateet ovat niin arvaamattomia, ettei niistä voi koskaan tietää.

Kapu vieraana

Naapurin Kapu-koira on ihan hassu. Hän tuli meille ihan muina koirina ja hengaili meidän pihalla lasten kanssa pitkät pätkät eräänä päivänä. Urpo ja Kärsä olivat sisällä sen aikaa. Sitten kun Urpo alkoi kinuta ulos pissalle, piti lasten saatella Kapu takaisin kotiin.



Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun Kapu tuli takaisin. Urpo ja Kärsä olivat pihalla silloin, mutta jollain ihmeen kaupalla emäntä sai käskytettyä Kärsänkin sisälle. Kapu on leikattu uros ja hyvin säyseä, mutta ei silti ole kivaa, jos tulee pientäkään konfliktia koirien välille.

Tampereella

Tänään lähdimme reissuun Tampereelle sukulaisen synttärijuhliin. Sinne tuli myös Sipi. Tarkoitus oli mennä syömään sellaiseen ravintolaan, mihin saisi ottaa koirat mukaan terassille, mutta kun saavuimme sinne, niin tarjoilija sanoi, etteivät koirat voikaan tulla terassille. Onneksi ihan terassin vieressä oli ruohopläntti ja tolppa, johon koirat sai kiinni näköetäisyyden päähän pöydästä. Tarjoilija vei heille vettäkin.



Ruokailun jälkeen menimme puistoon lekottelemaan. Siellä oli helteestä johtuen paljon porukkaa, myös koiria. Kärsäkin oli kuitenkin enimmäkseen nätisti.



Urpo sen sijaan bongasi heti viltin ja heittäytyi siihen kuin omistaja.

Paikan nimi oli Sorsapuisto ja se oli nimensä veroinen. Kärsä ja Sipi lähtivät kiertämään lampea jaloittelun merkeissä, mutta eihän siitä meinannut tulla mitään, koska paikka oli niin täynnä sorsia. Lintukoiran oli ihan mahdotonta edetä seisomatta joka toista lintua! Urpo jäi lenkin ajaksi viltille rötväämään eikä tajunnut mistä jäi paitsi.