Tänä aamuna oli lunta maassa, mutta se ei estänyt meitä lähtemästä retkelle. Tosin Urpoa se esti, hän jäi kotiin peiton alle isännän seuraksi, kun Kärsä lähti muun porukan kanssa reippaana.
Kärsä oli hyvin kiinnostunut retkieväistä ja hän onnistui saamaan pienen palan pullaa. Kyllä Urponkin olisi kannattanut lähteä, kun ei edes satanut! Polulla oli kyllä paikoin erittäin märkää ja monessa kohdassa piti poiketa ryteikön puolelle, sillä muuten kengät ja tassut olisivat kastuneet. Onneksi lumessa oli helppo suunnistaa edellisen porukan jalanjälkiä pitkin, niin optimaalisin reitti löytyi vaivatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti