


Onneksi olkkarista löytyi korillinen ihania luita, joita Kärsäkin innostui kaluamaan. Urpo ei ollut moksistaan Sipistä eikä Nukasta. Hän antoi Nukan pussailla ja Sipin irvistellä välittämättä tuon taivaallista.


Pihalla oli helpompi hengittää, kun oli väljemmät tilat. Ihmisten ruokailun aikana Kärsä makoili kiltisti terassilla liikumatta, mutta Urpo sikaili ja lähti vaeltamaan pitkin pihaa välillä pöydän ääressä kerjäten. Papparaisella on papparaisten säännöt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti