Eilen käväisimme Sipin ja Nukan luona kylässä. Sipi ei toivottanut koiravieraita lainkaan tervetulleiksi, mutta Nukka oli haltioissaan. Kärsä ei alkuun edes uskaltanut tulla eteistä pidemmälle, koska hän ei taas voi sietää Nukan liehittelyä. Myöhemminkin Kärsä jäi nurkkaan luimistelemaan surkeana.
Onneksi olkkarista löytyi korillinen ihania luita, joita Kärsäkin innostui kaluamaan. Urpo ei ollut moksistaan Sipistä eikä Nukasta. Hän antoi Nukan pussailla ja Sipin irvistellä välittämättä tuon taivaallista.
Pihalla oli helpompi hengittää, kun oli väljemmät tilat. Ihmisten ruokailun aikana Kärsä makoili kiltisti terassilla liikumatta, mutta Urpo sikaili ja lähti vaeltamaan pitkin pihaa välillä pöydän ääressä kerjäten. Papparaisella on papparaisten säännöt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti