Urpo tunki itsensä taas mukaan juoksulenkille, ja syykin selvisi alkumatkasta - hänellä oli kakkahätä, vaikka hän oli päässyt aikaisemmin aamulla jo käymään pihalla. Silloin hän ei tietenkään malttanut tehdä tarpeitaan kunnolla, koska oli niin kiire sisälle kärkkymään aamupalaa.
Matkanteko oli aika tuskaista, sillä heti kun Urpo oli saanut suolensa tyhjäksi, hän alkoi hidastella ja hiihtää perässä. Onneksi oli sentään kaunis aamu, niin maisemia oli mukava katsella hitaasti lönkötellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti