Olimme eilen viettämässä lähes kesäistä päivää paikallisella luontopolulla. Aurinko lämmitti niin, että koirat etsivät juotavaa koko ajan.
Juuri kun olimme pääsemässä taukopaikalle, törmäsimme isoon ryhmään noin 10-12-vuotiaita lapsia. Yksi lapsista juoksi suoraan meitä kohti, mutta onneksi koirat eivät reagoineet.
Kun olimme olleet laavulla vähän aikaa, lapset tulivat sinne myös ja katselivat meitä vähän matkan päästä. He puhuivat slaavilaista kieltä, ja emäntä sai lyhyellä venäjällään sen verran selvää, että he puhuivat koirista. Sitten yksi lapsista uskaltautui kysymään englanniksi, että saako koiria silittää ja hän sai totta kai luvan. Kärsä parkkeerasi pojan viereen ja otti vastaan rapsutuksia. Sillä välin Urpo keskittyi kerjäämään eväitä.
Yksi lapsista arvasi koirien rodunkin oikein, vaikka toinen veikkasi heitä ensin dalmatialaisiksi. Mutta kurzhaarejahan he ovat niin kuin yksi pojsta sanoi. Keskustelun lomassa kävi ilmi, että lapset olivat ukrainalaisia pakolaisia. Mukavaa, että Urpo ja Kärsä pääsivät ilahduttamaan kovia kokeneita lapsia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti