Kausi korkattu

Urpo ja Kärsä ovat olleet tänään sekä aamu- että iltavuorossa kyyhkypassissa. Aamulla kahden kyyhkyn lento päättyi, ja Urpo sai noutaa raadot. Ensimmäinen nouto oli taas jäätävä paukkunouto, mutta toinen kerta meni hyvin. Kärsä sai harjoitella kertaalleen noudetulla linnulla ja osasi ihan hienosti tuoda sen isännälle.





Kotona koirat eivät jaksaneet juuri muuta kuin makoilla. Koko päivä meni levätessä, vaikka Kärsä kyllä lepäsi passissakin höyhen kirsussaan. Illalla he lähtivät taas passiin. Urpo oli koko ajan valppaana ja odotti käskyä lähteä noutamaan, mutta Kärsä vaan makoili eikä tajunnut mistä oli kyse.



Iltasaaliiksi tuli seitsemän kyyhkyä, joista Urpo nouti kuusi ja Kärsä yhden. Urpo sai noutaa vaikeammat, ja se meni loistavasti. Hän nouti kaukaakin ja löysi linnut hyvin heinikosta. Kärsä sai tehdä helpon noudon, mutta eihän ensikertalaiselta voi liikaa odottaakaan.

Päivä saaressa

Viime aikojen helteillä on ollut niin tuskaisen kuuma, ettei ulkona ole juuri voinut olla. Eräänä päivänä suuntasimme merelle vilvoittelemaan ja kävimme Kälön saaressa moikkaamassa sukulaisia. Venematka kesti noin tunnin suuntaansa ja se oli aika pomppuinen aallokon takia. Urpo oli hieman stressaantunut ja läähätti melkein koko matkan. Kärsäkään ei varsinaisesti tuntenut oloaan mukavaksi, vaikka nukkuikin osan matkasta. Merellä oli sentään viileää, ja rannassa koirat pääsivät uimaan, koska sinilevää ei näkynyt lainkaan.



Urpolla ja Kärsällä oli ystävätär saaressa, Lili-labradori. Lili on aivan sekopäinen tennispallojen suhteen eikä yhteiskuvista sen takia tullut mitään. Välillä palloja oli kolme eli jokaiselle oma, mutta Lili omi ne kaikki itselleen. Saaressa oli myös lehmälauma ja sonni, jotka olivat aidan takana. Koirat eivät onneksi välittäneet niistä juurikaan.



Kälö on täynnä pieniä punkkeja, joiden voi nähdä kiipeilevän jalkoja pitkin. Urpolla ja Kärsällähän ei ole mitään punkkisuojaa, mutta mitään suurempaa kuhinaa heidän turkeissa ei päivän päätteeksi ollut - Urpolla oli yksi punkki kaulassa. Kälössä on yleensä ollut myös paljon käärmeitä, mutta tällä kertaa emme onneksi nähneet ainuttakaan.

Sillä siisti

Nyt uskaltaa melkein jo väittää, että Kärsä on sisäsiisti. Laitoimme juuri matot takaisin lattialle, sillä Kärsä ei ole pissannut lattialle ainakaan pariin kuukauteen ilo- ja pelkopissoja lukuunottamatta. Ilopissat hän saattaa tehdä, kun isäntäväki tulee kotiin ja pelkopissat silloin, kun häntä torutaan. Kärsä osaa myös aika hyvin pyytää päästä pihalle, jos hänellä on hätä.

Kärsä on aivan ihana ja hyvä koira meille, vaikka muut olisivat mitä mieltä tahansa!

Kiusankappale

Kärsä on oikea pieni kiusankappale Urpolle. Urpo ei saa juuri milloinkaan olla rauhassa, ja jos hänellä on esimerkiksi keppi, niin Kärsän on saatava se itselleen. Yleensä Kärsä alkaa haukkua räksyttää Urpolle. Välillä Urpo on sen näköinen, että olkaa kilttejä ja viekää tuo riekkuja takaisin sinne mistä sen haitte.


Urpo on juuri ottanut itselleen rennon asennon, mutta Kärsä ei voi antaa hänen olla rauhassa vaan tunkee viereen.


Urpolla oli mukavaa terassilla kunnes Kärsä tuli nokan eteen metsästä löytämänsä aarteen kanssa.


Urpo löysi pihalta narupallon ja leikki sillä kunnes Kärsä tuli ja vaatimalla vaati sitä itselleen.


Urpo nakersi puupalikkaa, jota Kärsä himoitsi.


Jos Kärsällä ei ole mitään muuta tekemistä, niin hän pureskelee Urpon korvia niin että ne menevät aivan kuolaan.

Elokuun suunnitelmat

Heinäkuu oli ja meni, nyt on elokuun vuoro. Ensimmäisellä viikolla Urpo ja Kärsä saavat viihdyttää ulkomaan vieraita, jotka saapuvat ylihuomenna. Saksalaiset koirat varmaan osaavat haukkua saksaksi saksalaisille vieraille... Sitten on vuorossa reissu pohjoiseen. Suunnitelmissa on käydä ihan pohjoisimmassa Suomessa, Inarissa asti. Mutta ennen sitä on vielä kyyhkyaloitus, johon isäntä on menossa ainakin Urpon kanssa.

Eihän tästä voi tulla muuta kuin loistava kuukausi!

Katsokaa nyt tätäkin!

Kärsä kiipesi emännän syliin. Hän on niin liikkis mammanpoika!

Mustikkavoro

Kärsä ei ole vain mansikkavoro, nyt hän vie jo mustikatkin heittäytymällä varpujen päälle makoilemaan!

Pennut viiriäisillä

Kärsän siskot Dumle ja Pätkis käväisivät meillä treenaamassa viiriäisillä ja veivät linnut (elävinä) mennessään. Kärsä menetti siis lemmikkinsä ainakin toistaiseksi, nyyh! Ensin oli Kärsän vuoro treenata. Muilla oli sillä aikaa kamala ahdistus päällä, ja aidan takana kävi kauhea vinkuna ja laulanta, kun kaikki olisivat halunneet päästä hakuun. Dumle ja Urpo saivat tällä kertaa harjoitella vain malttia. Vaikutti vähän siltä, että sitä pitää treenata vielä, sillä kumpikin kävi aivan ylikierroksilla.



Pentujen treenit menivät hyvin. He osasivat hakea ja seisoa, mutta Kärsä otti taas avansseja ilman lupaa. Hänkin tarvitsee siis lisää malttitreeniä. Kun linnut oli pakattu pahvilaatikkoon, pennut saivat pienen leikkituokion. Kärsä ei tosin olisi oikein jaksanut, sillä hän heittäytyi maahan läähättämään ja kellahti vielä kyljelleen, mutta sai maistaa omaa lääkettään Pätkiksen hyökättyä kimppuun. Kärsällä on nimittäin paha tapa hyökkäillä Urpon kimppuun aina kun Urpo on juuri päässyt rentoon asentoon makoilemaan. Lopulta kävi niin, että Pätkis ei olisi millään halunnut lähteä kotiin, ei vaikka viiriäiset olivat auton kyydissä. Onneksi pennut tapaavat jo ensi viikolla toisensa sekä Emy-siskon, joka tulee Hollannista asti käymään Suomessa.

Viiriäistreenit

Kärsä pääsi eilen illalla ensimmäistä kertaa treenaamaan hakua ja seisomista viiriäisillä, joita sai paikallisesta eläinkaupasta. Alkuun Kärsä ei oikein tajunnut mitä pitää tehdä, mutta sitten hän pääsi jyvälle ja osasi hakea jonkun verran. Urpo odotti sillä aikaa puuhun sidottuna ja olisi halunnut mennä auttamaan pikkuveljeä.



Kärsällä meni muuten ihan hyvin, mutta hän otti avansseja omin päin ilman lupaa. Tosin tämähän oli vasta ensimmäinen kerta, joten ei nyt voi vielä liikaa vaatia. Oli kiva nähdä, että hänellä on luontainen taipumus seisoa lintua. Tähän mennessä hän on vain kytännyt västäräkkejä pihalla.



Kun Kärsä ei löytänyt toista viiriäistä, Urpo pääsi hakuun. Se näytti tietysti hieman erilaiselta kuin Kärsän haku - Urpo suorastaan lensi puitten välissä, mutta ei kuitenkaan löytänyt lintua. Sillä aikaa Kärsä riuhtoi remmissä ja piti aikamoista laulukonserttia. Kateus iski siis saman tien, kun oma hakuvuoro päättyi. Tai ehkä kyse olikin siitä, että Kärsä oli paikallistanut linnun ja halusi mennä seisomaan sitä. Hän nimittäin ryntäsi suoraan linnulle irti päästyään. Tällä kertaa Kärsä veti siis pidemmän korren ja löysi linnun ennen Urpoa.

Pienet vesipedot

Pätkis tuli eilen yllätysvierailulle, ja Kärsä oli hyvin onnellinen leikkiessään siskon kanssa. Urpokin intoutui nylkyttämään pikkutyttöä, mikä ei yleensä ole Urpon tapaista, mutta pikkupennut pitää välillä pistää ruotuun.



Käytimme koiria uimassa lammella. Kärsää ja Pätkistä ei pahemmin tarvinnut kehottaa veteen, he menivät käskemättäkin. Vesileikit olivat vähän hurjia, sillä pennut koittivat upottaa toisiaan. Kärsäkin kävi kokonaan veden alla Pätkiksen hyökättyä päälle. Se oli kuitenkin vain leikkiä eikä kummallekaan käynyt mitään.

Pätkiksen lähdettyä takaisin kotiin Kärsä seisoi ovella vinkumassa. Kun hän pääsi ulos, hän ryntäsi suoraan nurkan taakse katsomaan, olisiko Pätkis sittenkin vielä siellä. Kärsälle taisi tulla ikävä siskoa.