Kärsä ei ole koskaan ennen ollut ainoa koira. Syntymäkodissa oli tietysti paljon muita koiria: seitsemän sisarusta, äiti sekä muita aikuisia koiria. Sitten Kärsä matkusti Pätkiksen kanssa Hollannista kotiin Suomeen ja muutti meille Urpon kaveriksi. Siitä lähtien Kärsä on aina ollut Urpon kanssa lukuunottamatta viime syksyn metsästysreissua pohjoiseen, missä toki oli Kuura-koira kaverina.
Sen takia on vähän jännittänyt, miten Kärsä reagoi Urpon poismenoon. Tähän mennessä Kärsä on tuntunut luulevan Urpon odottavan kotona, kun tulemme esimerkiksi lenkiltä kotiin. Kärsä oikein hyppii ulko-ovea vasten odottaessaan, että se avautuu. Aika usein Urpo nimittäin oli heti ovella vastassa ainakin niinä kertoina, kun hän ylipäätään kuuli ja tajusi, että joku on tulossa.
Tällä viikolla Kärsän ei vielä tarvitse jäädä yksin kotiin. Sekin jännittää vähän, että mitä siitä tulee - onko koko kämppä säpäleinä sen jälkeen... Ainakin Kärsä saa nyt paljon huomiota ja kivoja lenkkejä ja nameja. Syli on aina vapaa Kärsälle, kun ei ole Urpoa viemässä paikkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti